Itä-Suomi ottaa loikan kohti kiertotaloutta

 

Voimalaitoksessa käytettävä kiertopetitekniikka perustuu varkautelaislähtöiseen keksintöön. (Kuva: Petteri Vähäkangas)

Leppävirralle on valmistunut Itä-Suomen yhteinen jätteenpolttolaitos. Ekovoimalaitoksessa hyödennetään noin 640 000 asukkaan tuottamia jätteitä 57 eri kunnasta.

Riikinvoiman Ekovoimalaitos vastaanottaa kotitalouksien ja yritysten polttokelpoista sekajätettä 145 000 tonnia vuosittain. Se tarkoittaa joka päivä 20 täysperävaunullisen rekan kuormaa.

Kierrätykseen kelpaamatonta yhdyskuntajätettä kuljetaan Leppävirralle Itä-Suomen, Keski-Suomen ja Kainuun alueilta. Laitoksessa jäte jalostetaan energiaksi, sähköksi ja kaukolämmöksi. Laitos turvaa lähes koko Varkauden kaupungin kaukolämmön tuotannon.

Jätteenpoltossa hyödynnetään ensimmäisen kerran Suomessa kiertopetitekniikkaa. Ennen kuin jäte syötetään kattilaan, se sekoitetaan ja murskataan pienemmäksi. Sen ansiosta palaminen tapahtuu tehokkaammin ja ympäristöystävällisemmin. Lisäksi savukaasujen käsittelyyn kuluu vähemmän kemikaaleja.

– Kiertopetitekniikalla saavutetaan korkea höyryn paine sekä lämpötila, jotka taas mahdollistavat korkean sähköntuotannon hyötysuhteen, sanoo Riikinvoima Oy:n toimitusjohtaja Juha Räsänen.

Polttotekniikka asettaa polttoaineelle omat erityistoiveensa. Samalla se haastaa myös ihmisten kulutus- ja lajittelutottumukset.

– On entistä tärkeämpää että ekovoimalaitokselle tuleva jäte on lajiteltu jo syntypaikalla. Metalli, lasi ja biojäte tulee kierrättää mahdollisimman tehokkaasti. Ekovoimalaitokselle näitä ei toivota ainakaan isommissa määrin. Kartonki ja paperi kuuluvat kierrätysmateriaaleihin, mutta vaarallinen tai sähkö- ja elektroniikkaromu muualle kuin ekovoimalaitokselle, neuvoo palvelu- ja viestintäkoordinaattori Miia Varis.

Tavoitteena on minimoida myös ympäristöön kohdistuvat jäte- ja päästörasitukset.

– Voidaan sanoa, että Riikinvoiman Ekovoimalaitos on omalta osaltaan tukemassa EU:n kiertotaloutta juuri tuon polttotekniikkavalinnan vuoksi, kertoo Juha Räsänen.

EU-rahoitusta 8,2 miljoonaa euroa

Ekovoimalaitoksen rakennustyömaalla työskenteli kiihkeimpään rakennusaikaan nelisensataa työntekijää. Rakennushanke on työllistänyt laajasti yrityksiä niin Suomesta kuin muualta Euroopasta. Työmaalla on työskennellyt noin 280 eri yritystä, joista 20 muualta kuin Suomesta.

Yli 120 miljoonaa euroa maksava ekovoimalaitos on saanut Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta seitsemän miljoonaa euroa. Kun päälle lasketaan hankkeen esisuunnittelu ja voimalaitokselle johtavan Riikinnevantien perusparannus, Euroopan unioni tukipotti nousee 8,2 miljoonaan euroon.

Ekovoimalaitos numeroina

Riikinvoima Oy:n omistajia ovat Varkauden aluelämpö ja kahdeksan kunnallista jäteyhtiötä: Jätekukko Oy, Ekokymppi, Keski-Savon Jätehuolto, Metsäsairila Oy, Puhas Oy, Sammakkokangas Oy, Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy ja Ylä-Savon Jätehuolto Oy.

Voimalan pinta-ala
9 500 m2

Polttoaineteho
54 Megawattia

Jätettä/vuosi
145 000 tonnia

Kaukolämmön tuotanto
180 GWh/vuosi

Sähköntuotanto
90 GWh/vuosi