Väestö- ja työpaikkatavoitteet

Pohjois-Savolle ja seuduille on valmisteltu kolme eritasoista väestötavoitetta vuoteen 2040. Laskennassa on käytetty väestön ikärakenteen, työvoimaan osallistuvuuden, syntyvyyden, kuolevuuden sekä muuttoliikkeen ja sen rakenteet huomioivaa laskentamallia (ns. Hemaasu). Väestön ja työvoiman laskenta on tehty maakunnan lisäksi seuduittain, koska tarkastelu vain maakunnan tasolla peittää seutujen työvoiman tulevan tarjonnan suuret erot. Joroisten kunta on laskettu mukaan Varkauden seudulle ja Juankosken kunta Kuopion seudulle, muuten pohjana on nykyinen seutujako.

Trendi kuvaa vuosien 2015–2017 väestökehityksen jatkumista vuoteen 2040. Vuosina 2010–2013 maakunnan väestömäärä kasvoi pitkään jatkuneen laskun jälkeen. Hidas väestökato alkoi taas 2014–2016. Trendin väestökehitykseen on tehty pieniä tasoa parantavia oletuksia: nettomuuton tasoa on vähän parannettu muuttajien määrän vähetessä ja alueilta ulos suuntautuva pendelöinti on nollattu, mikä parantaa vähän työvoiman tarjontaa.

Nykyisen trendikehityksen jatkuminen johtaa maakunnassa maakunnan väestömäärän vähenemiseen 242 500 henkeen eli 5300 hengellä vuoden 2016 tasoon verrattuna. Vuotuinen väestön väheneminen olisi 0,2 %. Kielteisintä trendissä on työvoiman tarjonnan väheneminen lähes 15 000 hengellä, mikä johtaa työttömyyden laskiessakin työpaikkojen vähenemiseen. Kuopion seudun ulkopuolella työvoiman tarjonnan lasku on suuri, Kuopion seutu pärjäisi kohtalaisen hyvin myös trendikehityksellä. Pohjois-Savon nykyisessä väestötavoitteessa säilytetään väestömäärä ja keskimääräinen vuosimuutos on 0 %.

Pohjois-Savon väestörakenteen ja työmarkkinoiden yksi heikkous on alhainen työvoiman tarjonta. Ikäryhmien keskimääräinen työvoimaosuus on työssäkäyntitilaston ja työvoimatutkimuksen mukaan noin 61 %, kun se Uudellamaalla on 68 % (viralliset luvut 62,8 % ja 69,9 %). Nykyisessä väestötavoitteessa ikäryhmittäistä työvoimantarjontaa on nostettu keskimäärin 2,5 %-yksiköllä lähemmäs Uudenmaan nykyistä tasoa. Tämä tarpeellinen työvoimaosuuden nosto lisää työvoiman tarjontaa maakunnassa.

Väestömäärän säilyttäminen nykyisellä tasolla vaatii muuttovoiton nostoa 3-4 kertaiseksi nykyisestä tasosta. Nettopendelöintiä ulospäin on pienennetty vähän ja työvoiman tarjontaa lisätty muuttovoiton ja työvoimaan osallistumisen lisäämisen kautta. Näiden tavoitteiden toteutuessa työvoiman tarjonta maakunnan tasolla laskee vain reilut 4000 henkeä ja työttömyyden laskiessa tilaa on yli 8000 työpaikan kasvulle.

Tavoite+ urassa maakunnan väestötavoitetta on nostettu nykyisestä tavoitteesta 20 000 henkilöllä vuoteen 2040. Keskimääräinen vuosikasvu maakunnassa olisi 0,4 % vuodessa. Työvoimaosuutta on nostettu 5 %-yksiköllä. Työvoimaosuus on nostettu Uudenmaan nykyiselle tasolle kaikilla muilla seuduilla paitsi Koillis-Savossa. Tämä laskee koko maakunnan keskimääräistä työvoimaosuutta alle Uudenmaan tason. Tavoite on erittäin vaativa saavuttaa, mutta tavoite on haluttu asettaa, koska seuduittain tarkasteltuna pula työvoimasta olisi nykyisellä tavoitetasolla tulossa Ylä-Savoon ja Varkauden seudulle ja hieman pienempänä Sisä-Savoon ja Koillis-Savoon. Kuopion seutu pärjäisi kaikissa vaihtoehdoissa, luonnollisesti nykyisellä ja tavoitetasolla paremmin kuin kehitystrendissä.

Väestömäärää ja työvoiman tarjontaa on nostettu huomattavasti nykyisestä tasosta. Muuttovoiton tulee nousta noin 1700 henkeen vuodessa eli yli 7-kertaiseksi viime vuosien keskitasoon nähden. Työvoiman tarjontaa on lisätty myös korottamalla ikäryhmittäistä työvoimaosuutta keskimäärin 5 %-yksiköllä nykytasosta. Tavoitetasolla työvoiman tarjonta lisääntyisi yli 15 000 hengellä, minkä ansiosta työpaikkamäärällä on kasvutilaa noin 25 000 työpaikkaa. Tällä kasvulla voidaan tyydyttää myös Ylä-Savon, Varkauden seudun, Sisä-Savon ja Koillis-Savon työvoiman tarve.

Kuopion seudulle tämä kasvutaso mahdollistaa alueella ennen näkemättömän kasvun, vaikka alue voi tukea merkittävän pendelöinnin kautta läheisten seutujen työvoimantarvetta. Jos työpaikkojen kasvuvauhti ei olisi riittävä, johtaisi väestökasvu luonnollisesti työttömyyden säilymiseen korkealla tasolla.