Uusi Pohjois-Savo – täyden palvelun maakunta

Sote- ja maakuntauudistus on suurimpia hallinnon ja toimintatapojen uudistuksia, mitä Suomessa on koskaan tehty. Tavoitteena on nykyaikaistaa palveluja ja parantaa julkisen talouden kestävyyttä. Muutos koskettaa satojen tuhansien ihmisten työtä ja kaikkien kansalaisten palveluja. Uudet maakunnat aloittavat toimintansa 1.1.2019.

 

Maakunnan väliaikaishallinto käynnistymässä

ma 5. kesäkuuta 2017 14.24.00

Pohjois-Savon sosiaali- ja terveyspalvelu- eli PoSoTe-uudistus siirtyy kesäkuun alkupuolella suunnittelusta toimenpanoon väliaikaishallinnon perustamisella.

– Jokainen kunta saa paikan väliaikaishallintoon. Kuopiolla on kuitenkin kaksi edustajaa. Näin mikään kunta ei syrjäydy uutta maakuntahallintoa edeltävästä väliaikaishallinnosta, vakuutti maakuntajohtaja Marko Korhonen Pohjois-Savon liiton kuntapäivässä viime perjantaina Siilinjärvellä.

Väliaikaishallinto valmistelee hänen mukaansa mm. sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelutasoa, saatavuutta ja saavutettavuutta määrittävää palvelustrategiaa ja julkista palvelulupausta. Palveluverkon lähtökohtana on, että kaikki nykyiset kuntien terveyskeskukset säilyvät. Jatkossa palveluverkko muodostuu asiakkaiden valintojen ja valinnanvapauden mukaan. Maakuntahallinto vastaa palvelujen yhdenvertaisuudesta maakunnassa.

Korhonen muistutti, ettei sote- ja maakuntauudistus merkitse kuntien ja maakuntien vastakkainasettelua vallasta ja taloudesta eikä kuntien itsehallinnon saati olemassaolon vaarantumista.

– Kuntien tuki on tärkeää valinnanvapauspilotin lisäksi maakunnan väliaikaishallinnolle sekä uusien tukipalveluyhtiöiden perustamiselle tai nykyisten yhtiöiden toimialueen ja omistuspohjan laajennuksille.

– Kunnissa ei ole aihetta maailmanlopun tunnelmiin. Niille jää verotusoikeus, tosin kaventuen, sekä lukuisia tärkeitä tehtäviä kuten varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus, elinkeinopolitiikka, rakennusvalvonta- ja maankäyttöasiat sekä kulttuuritoimi. Toki kuntataloudesta poistuu jopa yli puolet soten, pelastuspalvelun, maaseutuhallinnon ja ympäristöterveydenhuollon tehtävien siirtyessä maakuntahallinnolle. Kun myös valtion palveluja siirtyy maakuntahallintoon, eivät maakunnat ole jatkossa vain sote-organisaatiota, korosti Korhonen.

Pohjois-Savon kuntataloustyöryhmän puheenjohtaja, Suonenjoen kaupunginjohtaja Juha Piiroinen totesi, että kuntien liikkumavara sopeuttaa talouttaan kapenee budjettien pienentyessä.

– Ennakoitavuus paranee, mutta muutosten tekeminen on vaikeampaa. Investointien toteuttaminen voi muodostua haasteelliseksi, koska vanhat varat ja velat jäävät taseeseen mutta kuntien tulopohja kapenee. Rahoituksesta selviäminen on erityisen tärkeää. Kuntiin jäävät sote-kiinteistöt voivat muodostaa taloudellisen riskin. Myös useiden tukipalvelujen järjestämisessä on onnistuttava. Tähän kaikkeen tarvitaan kuntien ja maakunnan yhteistyötä.

Marko Korhonen painotti, ettei maakuntahallinto ole kunnille päällystakki saati isäntä.

– Kunta- ja maakuntahallinnon tasa-arvoisen yhteistyön pitää tehostua ja monipuolistua. Syksyllä Pohjois-Savossa korostuvat väliaikaishallinnon ylösajon rinnalla tutkimus-, kehittämis-, innovaatio- ja koulutustoiminnan kokonaisuuden tehostaminen, asiakaslähtöisten digitaalisten palvelujen vauhdittaminen ja viestintä. Sitä tarvitaan maakuntalaisten osallistamiseksi sekä informoimiseksi uudistuksista. Myös maakuntahallinnon alaisuuteen siirtyvät yli 13 000 työntekijää ovat tärkeä viestinnän kohdejoukko.

Maakuntauudistusta selvittänyt muutosjohtaja Elsa Paronen Pohjois-Savon liitosta kertoi uudistuksen esivalmistelun päättyvän kesäkuun lopussa väliaikaishallinnon alkaessa toteuttaa sitä käytännössä todennäköisesti syys-lokakuussa. Väliaikaishallinnon tilalle tuleva uusi maakuntavaltuusto aloittaa 1.3.2018 presidentinvaalien yhteydessä tammikuussa pidettävien maakuntavaalien jälkeen.

Kuntapäivän esitykset löytyvät täältä »

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina (vas.), ylijohtaja Outi Antila sosiaali- ja terveysministeriöstä, maakuntajohtaja Marko Korhonen ja Suonenjoen kaupunginjohtaja Juha Piiroinen puhuivat kuntapäivässä.

Ajankohtaista

Maakuntauudistukseen tarvitaan lisää vapautta, kansanvaltaisuutta ja nopealiikkeisyyttä

Pohjois-Savon maakuntahallitus pitää maakuntauudistusta lähtökohdiltaan hyvänä ja tarpeellisena. Tiukkaan valtion ohjaukseen ja kansanvaltaisuuden puutteellisuuteen se kuitenkin suhtautuu kriittisesti.

16 työryhmää kokoamaan täyden palvelun maakuntaa

Pohjois-Savon maakuntauudistuksen esivalmistelun valmisteluryhmä kokoontui torstaina 6. lokakuuta. Valmisteluryhmä hyväksyi maakuntauudistukseen tähtäävän toimintasuunnitelman 1.10.2016–30.6.2017 väliseksi ajaksi.

Elsa Parosesta Pohjois-Savon muutosjohtaja

Elsa Paronen on valittu Pohjois-Savon maakuntauudistuksen muutosjohtajaksi. Hän aloittaa tehtävässä lokakuun alussa.

Maakuntauudistus kiinnosti työnhakijoita

Pohjois-Savon maakuntauudistuksen rekrytoinnit saivat työnhakijat liikkeelle. Kolmeen tehtävään tuli lähes pari sataa hakemusta. Muutosjohtajan paikkaa tavoitteli 15 ja kahta projektiassistentin paikkaa yhteensä 175 hakijaa.

Maakuntauudistus vauhtiin Pohjois-Savossa

Maakuntauudistuksen esivalmistelun valmisteluryhmän järjestäytymiskokous pidettiin torstaina 8. syyskuuta Kuopiossa. Ryhmän toimeksianto kestää esivalmisteluvaiheen loppuun 30.6.2017 saakka.