Uusi Pohjois-Savo – täyden palvelun maakunta

Sote- ja maakuntauudistus on suurimpia hallinnon ja toimintatapojen uudistuksia, mitä Suomessa on koskaan tehty. Tavoitteena on nykyaikaistaa palveluja ja parantaa julkisen talouden kestävyyttä. Muutos koskettaa satojen tuhansien ihmisten työtä ja kaikkien kansalaisten palveluja. Uudet maakunnat aloittavat toimintansa 1.1.2019.

 

Maakuntauudistukseen tarvitaan lisää vapautta, kansanvaltaisuutta ja nopealiikkeisyyttä

ti 25. lokakuuta 2016 14.10.00

Pohjois-Savon maakuntahallitus pitää maakuntauudistusta lähtökohdiltaan hyvänä ja tarpeellisena. Tiukkaan valtion ohjaukseen ja kansanvaltaisuuden puutteellisuuteen se kuitenkin suhtautuu kriittisesti.

Maakuntahallituksen mielestä maakunnan asema sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjänä uhkaa jäädä hallituksen esityksessä rajoittuneeksi. Erityisesti maakunnan palvelulaitoksen rooli on epäsymmetrisen vahva suhteessa maakuntajärjestäjään.

– Kansanvaltaisuus toteutuu teknisesti riittävällä tavalla suorilla vaaleilla ja edustuksellisena maakuntavaltuustossa, mutta kansanvaltaisen järjestäjän rooli uhkaa jäädä heikoksi ja julistukselliseksi, maakuntahallitus toteaa lausunnossaan sote- ja maakuntalakipaketista.

Merkittävimpänä haasteena maakunnan itsehallinnolliselle asemalle maakuntahallitus pitää valtionrahoitusta. Se voi johtaa byrokraattiseen ja aivan liian yksityiskohtaiseen valtion ohjaukseen.

Maakuntahallitus muistuttaa, että aito itsehallinto edellyttää maakuntien verotusoikeuden toteuttamista uudistuksen myöhemmässä vaiheessa. Verotusoikeus kannustaa myös kustannustietoisuuteen.

– Ilman omaa verotusoikeutta ja riittävää vapautta maakuntien asema ei nouse omaehtoiseksi ja alueen omia kehittämistavoitteita edistäväksi, lausunnossa todetaan.

Maakuntahallitus katsoo, että uudistus saattaa lisätä sosiaali- ja terveyden toimipisteverkon karsintaa ja keskittymistä, koska esitetty valinnanvapausmalli lisännee palvelujen tarjontaa etenkin väestökeskittymä- ja taajama-alueilla.

Valinnanvapaus tulee toteuttaa siten, että ei synny eriarvoisuutta palveluiden saatavuudessa väestöryhmien tai alueiden välillä.

Maakuntahallitus korostaa erityisesti aluekehittämisen merkitystä ja keskinäistä yhteyttä sote- ja maakuntauudistuksessa.

– Aluekehittämisessä on kyse strategisesta maakuntalähtöisestä kehittämisestä ja toimenpiteistä, joilla vahvistetaan alueen elinkeinoelämää ja osaamista sekä muita kasvuun ja kehitykseen vaikuttavia osa-alueita vuorovaikutuksessa kuntien, oppilaitosten ja elinkeinoelämän kanssa. Näillä toimenpiteillä luodaan edellytyksiä laadukkaiden asiakaslähtöisten palveluiden järjestämiselle maakunnassa.

Palo- ja pelastustoimen sekä ensihoidon järjestäminen toimii maakuntahallituksen mielestä sekä viiden että 18 alueen malleissa.

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maakuntauudistukseksi ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistukseksi sekä niihin liittyviksi laeiksi

Lisätietoja:
Seppo Kääriäinen, maakuntahallituksen puheenjohtaja
p. 050 511 3086

Ajankohtaista

Haemme muutosjohtajaa ja kahta assistenttia

Muutosjohtaja vastaa Pohjois-Savon maakuntauudistuksen ja uuden maakunnan toiminnan käynnistämisen esivalmistelusta sekä toiminnan käynnistämiseen liittyvistä tehtävistä. Palkattavista assistenteista toinen avustaa maakuntauudistuksen muutosjohtajaa ja toinen assistentti sote-uudistuksen valmistelun hankejohtajia.

Valmisteluryhmä nimettiin maakuntauudistukseen

Pohjois-Savon maakuntahallitus asetti tänään maakuntauudistuksen esivalmistelun valmisteluryhmän ajalle 1.9.2016–30.6.2017.

Maakuntauudistuksen valmisteluryhmä on pääosin kasassa

Maakuntauudistuksen esivalmistelutyöhön osallistuvat osapuolet ovat ilmoittaneet edustajansa Pohjois-Savon maakuntahallitukselle. Uudistuksen valmistelun poliittinen ohjaus on maakuntahallituksella ja maakuntavaltuustolla.