Itärata – puoli Suomea liikkeellä

Itäradalla on keskeinen merkitys koko Itä- ja Kaakkois-Suomen alueen kehittämiselle. Se yhdistää lähes puoli Suomea nopeiden yhteyksien piiriin: vaikutusalue on Uudeltamaalta Kainuuseen ja Pohjois-Karjalaan, samoin yhteydet Pietariin paranevat.

Itä-Suomen suhteellisesti vaatimattomampi kehitys perustuu pitkälti hitaampiin ja puutteellisiin liikenneyhteyksiin.

Itä-Suomen tulevaisuuden elinehto on kansallisen ja kansainvälisen saavutettavuuden parantuminen. Valmistuessaan Itärata loisi merkittävän yhteyden itäisestä Suomesta Helsinkiin sekä Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja parantaisi merkittävästi itäisen Suomen saavutettavuutta. Yhteyksien toimivuus Helsinkiin ja lentokentälle on erittäin tärkeä yritysten sijoittumisen, päivittäisen matkustamisen sekä tavaraliikenteen kannalta. Helsinki-Porvoo-Kouvola ratalinjaus lisää asumisen ja työpaikan sijainnin valinnan joustavuutta ja se parantaa työmarkkinoiden toimivuutta.

Väyläviraston teettämän raportin (2019) mukaan Helsingistä Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Porvoon kautta kulkevan Itäradan laajemmat taloudelliset vaikutukset ovat kokonaisuutena positiivisia.

Raideyhteyksien parantaminen on merkittävä edellytys Itä-Suomeen suunnitelluille teollisuusinvestoinneille. Itä-Suomella on myös merkittävä, suureksi osaksi vielä toteutumaton potentiaali matkailussa. Nopeat ratayhteydet lisäisivät matkailuvirtoja ja viime vuosina vilkastunut yhteys Pietariin saisi myös lisävauhtia nopeutuvista junayhteyksistä.

Lisäksi Itärata-hanke on tärkeä keino hillitä liikenteen päästöjä: junalla liikkuminen on ilmaston kannalta kestävin vaihtoehto.

Mistä Itäradassa on kyse?

Itärata tarjoaa toimivan ratkaisun kannattavalle kaukojunaliikenteelle itäiseen Suomeen. Itäradalla saavutetaan kolme tärkeää päämäärää yhdellä kertaa. Savon ja Karjalan ratojen ja Helsingin väliset junayhteydet nopeutuvat tuntuvasti sekä Helsingin ja Pietarin välisten yhteydet nopeutuvat. Lisäksi vaihtamalla Kouvolan risteysasemalla junaa Savon tai Karjalan radan suunnista, päästään yhdellä junanvaihdolla nopeasti Pietariin ja Kotkaan tai edelleen Karjalan tai Savon radan suuntaan.

Suunnitelmien mukaan Itärata kulkisi Helsingistä lentoratayhteyden kautta Porvooseen ja siitä eteenpäin Kouvolaan. Radan vaikutusalueena on Itä-Suomen maakunnat ja 16 kaupunkia Porvoosta Kajaaniin. Itäradan molemmat haarat eli Savon ja Karjalan radat muodostavat alueen kehittymisen kannalta keskeisen liikenneverkon pääteiden lisäksi. Itäradan molempien haarojen vaikutusalueella sijaitsee yhteensä seitsemän maakuntaa (Uusimaa, Kymenlaakso, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Etelä-Karjala, Pohjois-Karjala ja Kainuu) ja Itäradan toteutuessa suoraan 16 kaupunkia

(Porvoo, Kouvola, Mikkeli, Pieksämäki, Varkaus, Suonenjoki, Kuopio, Iisalmi, Kajaani, Lappeenranta, Imatra, Savonlinna, Kitee, Joensuu, Lieksa ja Nurmes).

Itäradan vaikutusalueella (ilman pääkaupunkiseutua) asuu noin 930 000 asukasta vuoden 2018 lopussa eli noin joka kuudes suomalainen (16,9 %). Jos mukaan huomioidaan myös pääkaupunkiseutu, vaikutusalueella on noin 2,1 miljoonaa asukasta eli enemmän kuin joka kolmas suomalainen (38 %). Kolmeen tuntiin nopeutuva raideyhteys Pietariin parantaa lisäksi vaikuttavuutta.

Vaikutukset matka-aikoihin ovat merkittäviä

Itärata parantaa raideliikenteen matka-aikoja laajasti itäisessä Suomessa. Tavoitteena on 3 tunnin junayhteys Kuopiosta, Joensuusta ja Pietarista Helsinkiin. Sen mahdollistaa nopea junakalusto, jonka kulkunopeus on noin 300 km/h.

Tämä ajallinen ero itäisen Suomen saavutettavuudessa vaikuttaa merkittävästi alueen vetovoimaan sekä kehittymismahdollisuuksiin:

  • Junamatka Helsinki-Kuopio olisi jatkossa noin kolme tuntia
  • Helsinki-Joensuu (373 km) noin kolme tuntia
  • Helsinki-Kouvola alle tunnin
  • Helsinki-Lappeenranta noin puolitoista tuntia
  • Helsinki-Mikkeli noin kaksi tuntia

Itäisen Suomen maakuntien taloudellinen kehittyminen ja niiden resurssien hyödyntäminen edellyttää, että Itä-Suomen liikenneyhteydet parannetaan vastaavalle tasolle kuin Länsi-Suomessa. Nykyään Kuopiosta matka Helsinkiin kestää yhtä kauan kuin Kokkolasta, vaikka Kuopio on 100 kilometriä Kokkolaa lähempänä.

Itärata investointina

Mikäli Itärata, Helsinki-Vantaan lentoasema-Porvoo–Kouvola-rata rakennettaisiin Väyläviraston tekemän selvityksen mukaisesti kaksiraiteisena, nopealle junakalustolle sopivana, uuden rataosan kustannukset olisivat arviolta 1,7 miljardia euroa (osuus Helsinki-Vantaan lentoasema–Porvoo–Kouvola). Täysimääräisten hyötyjen saavuttamiseksi myös Karjalan radan sekä Kotka-Kouvola-Kajaani -radan investoinnit ovat välttämättömät – niitä edellyttävät jo Itä-Suomeen suunnitteilla olevat laajat teollisuusinvestoinnit.

Valtion budjettirahoitus ei ole nykytasolla riittävä Itäradan toteuttamiseksi ja rahoituksen järjestelyssä on tarkoitus hyödyntää hankeyhtiömallia, jossa valtion lisäksi myös kunnat osallistuisivat hankkeen rahoitukseen. Pääasiassa rahoituksen pitäisi tulla valtiolta ja mahdollisuuksien mukaan kenties EU:lta tai kotimaisilta julkisesti omistetuilta yhtiöiltä. Itäradan hankeyhtiön valmistelut ovat käynnistyneet ja siinä ovat mukana seuraavat kaupungit: Kuopio, Kouvola, Joensuu, Lappeenranta, Mikkeli, Porvoo, Kajaani, Imatra, Iisalmi ja Pieksämäki.

Suomen kartta ja itärata