Pohjois-Savon liiton maakuntahallitus päätti kokouksessaan 19.12.2011 tyytyä ympäristöministeriön vahvistamispäätökseen Pohjois-Savon maakuntakaava 2030:sta ja kuuluttaa siitä yleisölle. Maakuntakaava tulee voimaan, kun vahvistamispäätöksestä on kuulutettu maakuntakaava-alueeseen sisältyvissä kunnissa. Lisäksi siitä tiedotetaan mm. Pohjois-Savon liiton Internet-sivuilla (
www.pohjois-savo.fi/psmk ).
Ympäristöministeriö vahvisti 7.12.2011 Pohjois-Savon maakuntavaltuuston runsas vuosi sitten hyväksymän Pohjois-Savon maakuntakaava 2030:n. Ministeriö hylkäsi maakuntavaltuuston kaavapäätöksestä tehdyt valitukset ja jätti vahvistamatta kolme maakuntakaavamerkintää. Yksi merkinnöistä koskee Kuopion keskustatoimintojen aluetta niiltä osin kuin sitä on laajennettu Kuopion kaupunkiseudun maakuntakaavan esityksestä. Ministeriön perusteluina olivat selvitysten riittämättömyys ja Niiralan kulttuuriympäristön vaarantuminen. Vahvistamatta jäi myös valtatie 9:n runkotieluokitus perusteettomana ministeriön mielestä. Niin ikään vahvistamatta jäi Leppävirta-Paukarlahden maiseman vaalimiselle maakunnallisesti tärkeä alue.
Pohjois-Savon lukiot saivat hyvät laatuarviot
Maakuntahallitus evästi Pohjois-Savon lukio- ja yläkouluselvitystyöryhmää jatkovalmisteluun väliraportin pohjalta. Lukioiden opettajille ja kolmannen vuosikurssin opiskelijoille syyskuussa tehtyyn kyselyyn perustuvan väliraportin mukaan maakunnan kaikki lukiot saivat poikkeuksellisen hyvän ja tasaisen laatuarvion. Laatukriteereinä korostuivat oppiaineiden valinnaisuus ja lähiopetuksen määrä. Keskeisiksi kehittämiskohteiksi nousivat opiskelijoiden hyvinvoinnin tuki, oppilashuolto, erityis- ja tukiopetus sekä oppilaanohjaus.
Toisessa, Pohjois-Savon kuntien opetustoimen vastaaville viranhaltijoille suunnatussa kyselyssä nousivat esille ikäluokkien pienenemisen haasteet, lukioiden ja yläkoulujen vahva toiminnallinen sidos sekä niiden yhteistyön kasvava merkitys. Yhteenvetona ilmeni, että kaikki kunnat haluavat säilyttää oman lukion niin kauan kuin mahdollista.
Maakunnan väestöennusteet huomioon ottaen viitostien varrella olevien Pohjois-Savon kaupunkien lukiot sekä vahvan erikoistumisalan lukiot pysyvät väliraportin mukaan vahvoina kauas tulevaisuuteen. Erikoislukioiden oppilasmääräkehitys näyttää positiiviselta, koska ne saavat oppilaita maakunnan ulkopuoleltakin. Erikoistuminen ei riitä kuitenkaan tulevaisuuden ratkaisuksi, koska ministeriö ei myönnä enää siihen lupia ja erikoistumisen kustannukset jäävät ao. lukion ylläpitäjäkunnalle.
Lukio- ja yläkouluselvityksen loppuraportti tulee maakuntahallituksen käsittelyyn ensi maaliskuussa. Selvityksen taustalla on huoli, miten ikäluokkien pienentyessä turvataan yläkoulu- ja lukiopalvelujen tasapuolinen laatu sekä saatavuus koko Pohjois-Savossa etenkin jos valtio lakkauttaa ns. pienten lukioiden lisän. Asiaa tarkastellaan nuorten odotusten, koulutustakuun ja kuntien väestökehityksen näkökulmasta. Lukioikäisten eli alle 16-vuotiaiden määrän ennakoidaan supistuvan lähes 500:llä vuoteen 2025 mennessä eli noin 15 prosentilla. Pohjois-Savossa on tätä nykyä 25 lukiota.
Metsäkoneen kuljettajan tutkinto-oikeus Savon ammatti- ja aikuisopistolle
Lausunnossaan Pohjois-Savon metsäohjelma 2012-2015 -luonnoksesta maakuntahallitus on huolissaan metsähoidon nykytason säilyttämisestä ja siihen liittyen osaavan työvoiman saatavuudesta. Maakuntahallitus esittää siksi vakinaisen tutkinnonanto-oikeuden myöntämistä Savon ammatti- ja aikuisopiston Toivalan toimipaikan metsäkoneen kuljettajakoulutukselle, koska se on alan vetovoimaisinta Suomessa eikä kilpaile opiskelijarekrytoinnissa muiden koulutuspaikkakuntien kanssa. Maakuntahallitus muistuttaa myös, että METLAn Suonenjoen yksiköllä on merkittävää osaamista metsien uudistamisessa ja kasvatuksessa. Lisäksi Savonia ammattikorkeakoulu osallistuu metsähoidossa ja -korjuussa käytettävän konepajateknologian kehittämiseen.
Maakuntahallitus totesi, että kokonaisuutena Pohjois-Savon metsäohjelma 2012-2015 toteuttaa hyvin maakuntastrategiaa metsätalouden ja uuden puunjalostuksen kehittämisessä sekä nykyisen yritystoiminnan kilpailuedellytysten vahvistamisessa.
Savon säätiö lakkautuu - historiakirjojen varasto Etelä-Savoon
Maakuntahallitus yhtyi Etelä-Savon maakuntaliiton hallituksen kannanottoon Savon säätiön purkamisesta ja toiminnan lopettamisesta niin, että sen pääoma käytetään viimeiseen Savon historia -teokseen. Ensi vuonna valmistuva viides osa käsittelee vuosia 1919-1944. Lisäksi maakuntahallitus hyväksyi, että Etelä-Savon maakuntaliitto ottaa säätiön lopettamisen jälkeen vastuulleen mm. tuhansista teoksista koostuvan Savon historia -kirjavaraston ylläpidon ja teosten myynnin. Samalla turvataan kirjavaraston hyödyntäminen koko Savon oppilaitoksissa, kunnissa ja kirjastoissa.
Savon säätiö perustettiin v. 1955 julkaisemaan Etelä- ja Pohjois-Savon yhteisellä rahoituksella Savon maakuntahistoriaa sekä edistämään henkistä ja taloudellista kulttuurityötä Savossa.
Fysio- ja toimintaterapeuteille on koulutuspaikkoja riittävästi
Maakuntahallitus antoi Savonia ammattikorkeakoulun kanssa vastineen nuorisoasteen koulutustarjonnasta. Useissa kannanotoissa oli huolestuttu Savonian fysio- ja toimintaterapiakoulutuksen riittävyydestä, kun ammattikorkeakoulu joutuu opetusministeriön vaatimuksesta supistamaan aloituspaikkamääräänsä 145:llä eli yli kymmenellä prosentilla. Maakuntahallitus katsoo, että fysio- ja toimintaterapeutteja riittää nykyisillä koulutusmäärillä jatkossakin ja kysyntään nähden paremmin kuin hoitotyön tekijöitä. Ensi vuonna Savoniassa on 354 nuorisoasteen aloituspaikkaa sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla. Aloituspaikkasiirtoja on tehty nimenomaan sote-alalle monen muun opintosuunnan kustannuksella. Maakuntahallitus muistuttaa, että fysioterapiakoulutusta annetaan Kuopion lisäksi Pohjois-Karjalan, Mikkelin, Kajaanin ja Jyväskylän ammattikorkeakouluissa.
Maakuntahallitus päätti varata Pohjois-Savon kehittämisrahastosta 350 000 euroa uutta määrärahaa maakuntajohtajan päätöksillä käytettäväksi alueellisten ja kansainvälisten rakennerahasto- sekä erillisohjelmahankkeiden osarahoitukseen. Vuodesta 2001 alkaen Pohjois-Savon kehittämisrahastosta on myönnetty 38 hankkeelle avustusta yhteensä runsaat 1,12 milj. euroa. Painopiste hankkeissa on ollut maakunnan yhteistyöryhmän hyväksymissä pääteemoissa.
Maakunnallinen markkinointiohjelma käynnistyy
Maakuntahallitus myönsi Pohjois-Savon kehittämisrahastosta Kuopion kaupungin käynnistämään maakunnallisen markkinointiohjelman valmisteluhankkeeseen 42 300 euroa. Hankkeella selvitetään asiantuntijavoimin ja kyselyllä, mihin tekijöihin ja kohderyhmiin varsinainen markkinointiohjelma keskittyy, mitkä tavoitteet sille asetetaan, millä mittareilla tuloksia arvioidaan ja mitkä kunnat sitoutuvat ohjelman toteutukseen.
Maakuntajohtaja Jussi Huttunen on myöntänyt rahoitusta neljään hankkeeseen yhteensä 1,13 milj. euroa. Niiden kokonaiskustannukset ovat 1,8 miljoonaa. Kuopion ja Varkauden hallinnoima Hyvinvointikioski-hanke sai 744 800 euroa ja Kiuruveden kaupunki 270 600 euroa Sermetin teollisuusalueen infran rakentamishankkeeseen EU:n EAKR-ohjelmasta. Kuopion Matkailupalvelu Oy sai maakunnan kehittämisrahasta 79 000 euron avustuksen Pohjois-Savon kokous- ja kongressimatkailun kehittämishankkeeseensa ja Istekki Oy 35 000 euroa ICT-yhtenäistämisen tiekartta -hankkeeseensa.
* * * * * * * *
HUOM ! Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaavan luonnoksesta ja Pohjois-Savon matkailustrategian päivityksestä on tehty ja lähetetty jo aiemmin tänään 19.12.2011 erillistiedotteet.
