Pohjois-Savon maakuntahallitus katsoo ympäristöministeriölle antamissaan vastineissa, etteivät lausunnot maakuntavaltuuston viime marraskuussa hyväksymästä Pohjois-Savon maakuntakaavasta estä kaavan vahvistamista ympäristöministeriössä. Huomautuksia maakuntakaavasta ovat lausunnoissaan esittäneet useat ministeriöt ja Pohjois-Savon ELY-keskus, mutta mikään niistä ei kyseenalaistanut kaavan vahvistamista eikä edellyttänyt sille valtioneuvoston käsittelyä.
Kriittisimmin Pohjois-Savon maakuntakaavaan on suhtautunut Pohjois-Savon ELY-keskus. Sen mielestä kaava täyttää luonnonsuojelunäkökulmasta valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vaatimukset, mutta ongelmaksi jää vähittäiskaupan kehittämisvyöhykkeiden laajuudet ja kulttuuriympäristöä suojelumerkintöjen vähäisyys. Vastaavia ohjaavuuspulmia on eräillä muillakin laajoilla, osin päällekkäisillä kehittämisvyöhykkeillä. Lisäksi ELY-keskuksen mielestä Kuopion keskustatoimintojen laajeneminen valtatie 5:n länsipuolelle Savilahteen hajottaa keskusta-aluetta ja heikentää ydinkeskustan elinvoimaisuutta. Samoin Iisalmen keskustatoimintojen alueen ulottuminen Paloisvirran eteläpuolelle kasvattaa ydinkeskustaa nauhamaiseksi ja heikentää sen elinvoimaa.
Kritiikkiä kohdistuu myös maakuntakaavan kylämerkintöihin siltä osin, että lieverakentamisena syntynyt taajama-asutus on saanut kylästatuksen, vaikka ao. rakentaminen hajauttaisi yhdyskuntarakennetta. Vuorelan taajamassa ei ELY-keskuksen mukaan pitäisi yhdyskuntarakentamisen laajenemissuuntia osoittaa taajamatoimintojen käyttöön hyville ja yhtenäisille peltoalueille. Tahkon matkailualueella ELY-keskus toivoo muutoksia kaavan laajenemissuuntamerkintöihin mm. saariston osalta. Turvetuotantoalueet, maa-ainesasiat, jätteen käsittely ja tavaraliikenteen terminaalialueet on ELY-keskuksen mielestä ratkaistu maakuntakaavassa tarkoituksenmukaisesti.
Kuopion keskustatoiminnot laajenevat Savilahteen
Maakuntahallituksen mielestä Kuopion Savilahden kehittäminen vastaa Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman tavoitteita kehittää Kuopiota valtakunnan innovaatio-, tutkimus- ja osaamiskeskittymänä. Samalla Savilahtea kehitetään osana jalankulkukaupunkia ja se liittyy hyvin keskusta-alueeseen. Kuopion keskustan noin 24 000 työpaikasta 9 000 sijaitsee Savilahdessa tai sen ympäristössä. Lisäksi Savilahti tukeutuu ruutukaavakeskustan palveluihin ja sinne on mahdollista sijoittaa noin 4 000 uutta asuntoa ja 3 000 uutta työpaikkaa. Iisalmen kaavamerkinnöistä maakuntahallitus muistuttaa, ettei maakuntakaava mahdollista vähittäiskaupan suuryksiköitä keskustaajaman reuna-alueille eikä ohiajotien varteen.
Yhdyskuntarakenne laajenee Vuorelassa ja Toivalassa, Tahkon rakenne tiivistyy
Kyläverkosta maakuntahallitus toteaa, että se perustuu maankäytön tarpeisiin. Lisäksi kylien kaavamäärityksessä huomioon on otettu vesijohto- ja viemäriverkostot. Vuorelan ja Toivalan yhdyskuntarakenteiden laajenemissuuntia maakuntahallitus pitää perusteltuina,, koska ne ovat Siilinjärven potentiaalisia rakentamissuuntia ensi vuosikymmenellä. Vuorelan liikekeskukseen liittyen yhdyskuntarakenteen kehittäminen on tarpeellista. Peltojen osuus jää alueen pinta-alasta neljännekseen.
Tahkon matkailupalvelujen mitoituksessa ja suunnittelussa on maakuntahallituksen mukaan otettu huomioon
yhdyskuntarakenteen eheyttävä kehittäminen. Sen tavoitteena on, että kolmannes uudisrakentamisesta tapahtuu olemassa olevaa rakennetta tiivistäen. Saariston osoittaminen matkailupalvelujen alueeksi tukee Tahkon ympärivuotisen matkailun kehittämistä sekä tiiviin yhdyskuntarakenteen muodostumista ja lyhentää alueen sisäisiä matkoja.
Neljällä ministeriöillä huomauttamista
Pohjois-Savon maakuntakaavasta oli huomautettavaa liikenne- ja viestintäministeriöllä, maa- ja metsätalousministeriöllä, opetus- ja kulttuuriministeriöllä sekä sosiaali- ja terveysministeriöllä. Liikenne- ja viestintäministeriö toteaa, etteivät nopean henkilöliikenteen rata eikä kaksoisraide Kuopion pohjoispuolelle sisälly liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmiin, mutta kasvavan tavaraliikenteen johdosta kaksoisraide on kuitenkin hyvä säilyttää aluevarauksena. Liikennevirasto ei ole sitoutunut Iisalmen väylän syventämiseen eikä Päijänne-Saimaa -kanavaan niiden kannattamattomuuden vuoksi. Lisäksi ministeriön mielestä kantatie 77 ei täytä valtatien vaatimuksia eikä välitä maakuntien välistä liikennettä.
Sosiaali- ja terveysministeriö kiinnittää huomiota, ettei maakuntakaavassa ole tieverkon kehittämissuunnitelmissa arvioitu liikenteen vaikutuksia asuinalueiden melu- ja pienhiukkaskuormitukseen eikä energiantuotantoratkaisuissa ole otettu huomioon terveysvaikutuksia. Ministeriö pitää jätteenpolttoa parhaana jätehuoltoratkaisuna. Myönteisen lausunnon maakuntakaava saa seitsemästä luontomatkailun ja virkistyskäytön kannalta merkittävästä hiljaisesta alueesta. Puolustusministeriö edellyttää, että nämä hiljaiset alueet eivät saa vaikeuttaa puolustusvoimien toimintaa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Museovirasto kehottavat kiinnittämään huomiota erityisesti maakunnallista merkitystä omaaviin suojeltaviin kohteisiin ja alueisiin. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta on tehtävä inventointien ajantasaistus. Lisäksi Iisalmen Vanhan kirkon aluerajaus on korjattava.
Maa- ja metsätalousministeriö ei pidä virkistysaluemerkintöjen ottamista maakuntakaavoihin hyvänä ratkaisuna, koska niiden toteutus jää kuntien vastuulle ja aikataulu on avoin. Tämän vuoksi merkinnät voivat muodostua kohtuuttomiksi maanomistajille. Ministeriön ei näe kaavan hyväksymiselle laillisia esteitä.
Ministeriö ei vastustanut valtatie 9:n esitystä runkotieksi
Maakuntahallitus katsoo vastineessaan liikenne- ja viestintäministeriön lausuntoon, että bioenergian kasvava käyttö edellyttää biopolttoaineiden kuljetuksissa turvautumista vesiteihin. Esimerkiksi Iisalmen väylän
kannattavuus muuttuu tällöin. Kantatie 77 täyttää maakuntahallituksen mukaan valtatien vaatimukset. Maakuntahallitus pitää merkittävänä, ettei liikenne- ja viestintäministeriö vastustanut valtatie 9:n osoittamista maakuntakaavassa kokonaisuudessaan runkotieksi.
Hiljaisten alueiden sisältyminen maakuntakaavaan edistää luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua. Alueilla ei ole vaikutusta puolustusvoimien toimintaan, koska rajoitukset koskevat pysyvien toimintojen sijoittamista ao. alueille.
Jätteen rinnakkaispoltto mahdollistuu
Jätteen energiakäytön edistämiseksi maakuntakaava mahdollistaa muutamalle suurelle energialaitokselle jätteen käyttöön rinnakkaispolttoaineena.
Maakuntahallitus muistuttaa, että kaavassa on maakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristökohteita tai -alueita taajamissa 180 ja niiden ulkopuolella lähes 200. Valtakunnallisesti merkittäviä kohteita on 62 ja maisema-alueita yhdeksän. Kulttuuriympäristö on osoitettu Pohjois-Savon maakuntakaavassa Ympäristöministeriön sekä Museoviraston ohjeiden mukaisesti, ja mahdollinen suojelu tarkentuu
kuntakaavoituksessa. Tältä osin valtion viranomaisten kannanotot vaihtelevat suuresti maakunnittain. Pohjois-Savon ELY-keskus haluaa rakennussuojelua vahvasti sitovilla merkinnöillä, kun muissa ELY-keskuksissa riittää ominaispiirteistä kertova merkintä.
Riikka Mannerille ero myr:istä
Maakuntahallitus myönsi europarlamentaarikko Riikka Mannerille eron Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöryhmän (myr) jäsenyydestä. Hänen tilalleen varsinaiseksi jäseneksi toimikauden 2012 loppuun valittiin Kaisa Ropponen Varkaudesta. Varaedustajana jatkaa Saija Kärkkäinen.
Maakuntahallitus nimesi Rauno Kettusen Suomen Riistakeskuksen alueellisen riistaneuvoston jäseneksi ja Pohjois-Savon liiton hallintojohtaja Jarmo Muiniekan hänen varajäsenekseen. Maaliskuun alusta voimaan tulleen riistahallintolain mukaan Suomen 15 alueellista riistaneuvostoa osallistuvat toimialueillaan mm. riistaeläinlajeja ja -kantoja sekä lajien elinympäristöjä koskevien hoitosuunnitelmien valmisteluun sekä riistatalouden suunnitteluun ja seurantaan. Riistaneuvostot muodostuvat riistanhoitoyhdistysten, maakuntaliiton, ELY-keskuksen, metsäkeskuksen ja maanomistajajärjestöjen edustajista.
Maakuntahallitus julisti haettavaksi Pohjois-Savon liiton ohjelmapäällikön toimen. Se tuli avoimeksi, kun toimen edellinen hoitaja Satu Vehreävesa valittiin liiton aluekehitysjohtajaksi. Hakuaika päättyy 13.5.2011.
Viidelle hankkeelle rahoitusta yhteensä 2,4 milj. euroa
Pohjois-Savon liitto myönsi maakuntajohtajan päätöksellä viidelle hankkeelle rahoitusta. Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän hallinnoima LEKA- eli Pohjois-Savon teknologiateollisuuden tutkimusverkosto -hanke sai tukea Euroopan Aluekehitysrahastosta ja Pohjois-Savon kehittämisrahastosta yhteensä runsaat 923 000 euroa. Hankkeessa ovat osatoteuttajina Savon koulutuskuntayhtymä, Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä ja Navitas Kehitys Oy. Niin ikään Savonia-ammattikorkeakoulun hallinnoima ja vuoden 2013 loppuun kestävä Future Food – Elintarvikealan toiminnan ja tuotteiden kehittämishanke sai EAKR-tukea runsaat 866 000 euroa.
Kuopio Innovation Oy:n hallinnoima Kuopion seudun osaamiskeskuksen koordinointi ja hankevalmistelu- eli OSKE 2011 -hanke sai tälle vuodelle 725 000 euron avustuksen osaamiskeskusohjelmasta ja 75 000 Pohjois-Savon kehittämisrahastosta. Istekki Oy:n ICT-yhtenäistämisen tiekartta -hankkeen ensimmäinen vaihe sai runsaat 35 000 euroa maakunnan kehittämisrahaa. Pohjois-Savon liiton hallinnoima Matkailun elämystuotannon osaamiskeskusklusteri -hanke sai runsaat 16 000 euroa.
