Uuden liikennepoliittisen selonteon valmistelussa on liikenneministeri
Merja Kyllösen mukaan haasteena valtiontalouden tiukka tilanne. Se näkynee vähäliikenteisten teiden eli ns. alemman tieverkon ylläpitomäärärahojen supistumisena mutta myös isojen liikenneväylähankkeiden vähenemisenä. Kyllönen toivoo kuitenkin, ettei kunnossapidossa tapahdu romahdusta ja että valtio tukisi jatkossakin yksityisteiden ylläpitoa.
Merja Kyllönen muistutti Pohjois-Savon valtuuskunnan kesäseminaarissa Varkaudessa 20. elokuuta, että Itä-Suomea ajatellen valtatie 23:lla ja viitostiellä on edelleen puutteita, jotka olisi otettava esille uudessa liikennepoliittisessa selonteossa. Hänen mukaansa vesiliikennereiteillä on niiden nykyistä kuljetusosuutta suurempi merkitys jatkossa mm. biopolttoaineiden kuljetuksissa. Rautateiden kilpailukyky huolestutti ministeriä, vaikka rataverkon korjaukseen ja investointeihin on tulossa 35 milj. euron valtakunnallinen lisärahoitus.
-Joukkoliikenteen kehittämiseksi on löydettävä uusia yhteistyömalleja eri liikennemuotojen kesken niiden kilpailuasetelman sijaan. Joukkoliikenteen julkinen rahoitus on valitettavasti pudonnut Suomessa kansainvälisesti vertaillen varsin alhaiselle tasolle. Samoin kansalaisten yhdenvertaiset perusoikeudet on turvattava postinkulussa pienten palvelupisteiden säilyttämisellä, muistutti liikenneministeri Merja Kyllönen. Uuden liikennepoliittisen selonteon on määrä tulla eduskuntakäsittelyyn ensi keväänä.
Kari Rajamäki, Merja Kyllönen ja Markku Rossi
Itä- ja Pohjois-Suomen uusi kehittämisohjelma työn alle
Merja Kyllönen otti Pohjois-Savon valtuuskunnan seminaarissa kantaa pidemmän aikavälin alueellisia kehitystoimenpiteitä linjavaan Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisohjelmaan. Hän arvelee, että valmisteltavassa ohjelmassa painotetaan aiempaa voimakkaammin pieniä ja keskisuuria kansainvälistyviä sekä kasvavia yrityksiä elinkeino- ja innovaatiopolitiikassa.
-Parhaillaan on menossa vuoden loppuun kestävä selvitystyö työ- ja elinkeinoministeriössä elinkeino- ja aluepoliittisten ohjelmien, organisaatioiden sekä instrumenttien toimivuudesta. Itse kaipaan niihin lisää luovuutta ja uusia hyviä toimintamalleja, totesi ministeri Kyllönen.
Valtuuskunnan seminaarin avannut Pohjois-Savon liiton maakuntahallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Markku Rossi huomautti, että nyt tarvitaan enemmän aikaansaannoksia ja todellisia tuloksia vaikka sitten vähemmillä ohjelmakohdilla. -Itä-Suomi ei saa jäädä vain raaka-aineiden tuottajaksi, minkä vuoksi on huolehdittava jalostustoiminnan kehittämisestä monipuolisesti. Samoin on torjuttava rakennemuutosten haitat. Siitä on saatu Varkaudessa hyviä kokemuksia.
Varkaudesta Suomen energiaosaamisen pääkaupunki
Maakuntavaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Kari Rajamäki korosti erityisesti Itä-Suomen metsäteollisuuden ja yliopiston toimintaedellytysten varmistamista. Hän esitti EU:n rakennetukien suuntaamista jatkossa keskeisiin metsäteollisuuden hankkeisiinkin. Myös energiateollisuuden kehittäminen Varkaudessa sai Rajamäeltä vahvaa tukea. Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisohjelman valmistelussa on turvattava Pohjois-Savon vahvuudet koulutusratkaisuissa.
-Varkauden vahvan energiaosaamisen tukeminen on myös kansallisen strategisen osaamisen vahvistamista. Esimerkiksi Varkauden akkuteknologiasta on mahdollisuus tehdä uusi alku "paikalliselle nokialle". Nyt sille on löydettävä vielä uusia sovelluskohteita ja luotava sähköautojen latausinfrastruktuuria yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Pohjois-Savo on myös kansainvälistä kärkeä biopolttoainetta käyttävässä energiateknologiassa, muistutti Itä-Suomen ylimaakunnallista yhteistyötä sekä kohtalonyhteyttä painottanut Rajamäki.
Pohjois-Savon liiton maakuntajohtaja Jussi Huttunen tähdensi maakunnan vahvuuksina ja painopistealueina neljää ee:tä: elintarvikkeita, energia-alaa, elämisen laatua ja turvallisuutta sekä vahvaa edunvalvontaa mm. Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisohjelman laadinnassa. Hän peräänkuulutti parempaa yhteistyötä elinkeinoelämän ja yrittäjien järjestöjen sekä poliittisten päättäjien kanssa. Hän kaipasi valtion seuraavissa budjeteissa lisää kansallista tukea Pohjois-Savon ja muun Itä-Suomen painopistealoille.
Suomen EU-aluekehitystukia uhkaa leikkaus
Huttusen toivetta tukee työ- ja elinkeinoministeriön aluekehitysjohtaja Jussi Yli-Lahden huolestuttava arvio EU:n seuraavan rakennerahastokauden tukien huomattavasta heikentymisestä Suomelle. -Vielä alkuvuodesta näkymät olivat tältä osin lupaavat, mutta kevään ja kesän mittaan on alkanut näyttää EU:n komission linjauksissa, että tukitasoihimme voi tulla jopa 30 prosentin leikkaus nykytasosta. Se olisi tuntuva takaisku aluekehittämiseen.
Huolestuttavien tukinäkymien ja uuden taloustaantuman uhan vuoksi Yli-Lahti kehotti suuntaamaan vuoden 2013 lopussa päättyvän EU-ohjelmakauden rahoituksen nopeasti vaikuttaviin, elinkeinoelämän kasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä tukeviin hankkeisiin. Samoin yksituumaisuutta ja yhteistyötä on tehostettava Itä-Suomessa.
Kolme uranuurtajaesimerkkiä Varkaudesta
Valtuuskunnan seminaarissa Foster Wheeler Energia Oy:n paikallisjohtaja Kari Kohvakka, European Batteries Oy:n hallituksen puheenjohtaja Eero Nuutinen ja Carelian Caviar Oy:n toimitusjohtaja Markku Pättiniemi esittelivät yritystensä tuotekehityksen ja liiketoiminnan kehittämisen saavutuksia.
Kari Kohvakan mukaan kansainvälisellä Foster Wheeler -konsernilla on Varkaudessa maailman johtava leijukerrosteknologian osaamiskeskittymä biopolttoaineita käyttävissä korkean hyötysuhteen energiakattiloissa. Siellä valmistetaan 450 työntekijän ammattitaidolla maailman suurimpia biomassaa polttavia energiakattiloita eri puolille maapalloa.
Eero Nuutinen näki European Batteries Oy:n valmistamilla litium-ioni -akuilla suunnattoman potentiaalin maailman markkinoilla sähköautoissa ja työkoneissa. Yritystä ja sen parissa vuodessa Varkauteen pystyttämää akkutehdasta kohtaan on suurta kiinnostusta niin idästä kuin lännestä. Suurena haasteena on kuitenkin murtautuminen vasta alkuvaiheissa oleville kansainvälisille markkinoille ja "kuolemanlaaksosta" yli pääseminen riittävän toimintapääoman hankinnalla. Tavoitteena on akkujen volyymitoimitusten käynnistyminen vuonna 2013.
Markku Pättiniemen mukaan Carelian Caviar Oy:n tuotteiden, sampi-kalan ja sen kaviaarin markkinoille saamiseen on mennyt viitisen vuotta tuotantolaitoksen rakennustöiden aloittamisesta. Nyt tuotantokapasiteetti on 3-4 tonnia vuodessa ja kysyntänäkymät ovat hyvät. Keskeistä on hyvä maantieteellinen sijainti, yhteistyö Varkauden metsäteollisuuden kanssa sekä erikoistuminen luontoystävälliseen kalanviljelyyn huippulaatuisilla
tuotantovälineillä.
Antti Mykkänen jatkaa valtuuskunnan puheenjohtajana
Runsaan sadan jäsenen Pohjois-Savon valtuuskunta piti vuosikokouksensa seminaarin yhteydessä. Sen puheenjohtajana jatkaa Kunnallisalan kehittämissäätiön asiamies Antti Mykkänen. Hän toimi myös seminaarin puheenjohtajana. Valtuuskunta käsitteli vuosikokouksessaan mm. Pohjois-Savon vahvuustekijöitä ja tulevaisuuden kehitysnäkymiä muuttuvissa toimintaympäristöissä sekä suunnitteli tulevaa toimintaansa.
