Pohjois-Savon liiton tiedote

Suomen Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen korosti Pohjois-Savon kuntatalouspäivässä Kuopiossa että kunnat eivät pysty jatkossa järjestämään palvelujaan ilman rajuja kunnallisverojen korotuksia ellei tehtäviä vähennetä ja veropohjaa laajenneta esimerkiksi säätämällä viidellä prosenttiyksiköllä korotetun yhteisöveron jako-osuus pysyväksi. Samoin kunnille on siirrettävä osa pääomaveron tuotosta ja jäteveron tuotto. Kiinteistöverotusta kaivostoiminnasta on laajennettava ja vakituisten asuntojen tontit irrotettava yleisestä kiinteistöverosta.

-Ensi vuodeksi suunniteltu kiinteistöveron poisto kuntien verotulojen tasauksesta korostaa haitallisesti kuntien muutenkin kasvavia taloudellisia eroja. Ne saattavat nousta jatkossa niin suuriksi, että kunnallisveron tasoero voi revähtää jopa kymmeneen prosenttiyksikköön ja korkeimmat veroprosentit kohota 30:een. Keskituloiselle tämä merkitsisi peräti 3 000 euroa suurempaa verorasitusta kuin edullisimmissa kunnissa asuville. Se on dramaattista kansalaisten eriarvoistumista. Kehityksen hillitsemiseen ei riitä kuntarakenneuudistuskaan, huomautti Kietäväinen.

.
Kartta Pohjois-Savon työssäkäyntialueista

Hän toivoo, että kuntaministeri Henna Virkkusen asettama työryhmä saa toimeksiannon valmistella kuntien velvoitteiden vähentämistä. Viime aikoina valtio on päinvastoin sälyttänyt kunnille lisää tehtäviä eikä aina kompensoinut niistä aiheutuvia kustannuksia täysimääräisesti. Lisäksi valtionosuusleikkaus on rokottamassa kunnilta yli 630 milj. euroa.

Timo Kietäväinen esittää, että kuntien toimintaa ohjaavaa normistoa joustavoidaan tuottavuuden parantamiseksi. Myös työvoimapula on merkittävä uhka kunnille. Se ei kuitenkaan saa johtaa palkkakilpailuun kuntien kesken ja yksityisen sektorin kanssa etenkin, kun toivottavasta ja tarpeellisesta keskitetystä tuporaamiratkaisusta on tulossa kunnille varsin kallis (+4,4 %) yleiseen taloustilanteeseen nähden. Positiivista on kunta-alalle syntynyt kuukauden perusraamia pidempi 26 kk:n sopimuskausi.

Kuntarakenteen nopea uudistaminen väistämätöntä

Kuntaministeri Henna Virkkusen valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen valtiovarainministeriöstä selvitti hallitusohjelman suuren kunta- ja palvelurakenneuudistuksen perusteita, tavoitteita ja aikatauluja. Muutostarve syntyy hänen mukaansa kansalaisten ja kuntapalvelujen yhdenvertaisuuden turvaamisesta ikärakenteen ja huoltosuhteen vinoutuessa sekä kuntatalouspaineiden kasvaessa ylivoimaisiksi useilla kunnilla. Uudistus luo myös perustan kuntabudjeteista leijonanosan haukkaavien sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannustehokkaammalle järjestämiselle riittävällä väestöpohjalla. Samoin uudistus vahvistaa kuntien elinvoimaa ja torjuu yhdyskuntarakenteiden hajautumista etenkin kaupunkiseuduilla.

Uusi kuntarakennetavoite perustuu ainakin osin työssäkäyntialueille. Tältä osin Pohjois-Savossa keskeisiksi kysymyksiksi nousevat Ikosen mielestä muun muassa, miten suureksi Kuopio voi kasvaa ja löytyykö elinvoimaisia kokonaisuuksia maakuntarajojen yli.

Kunta- ja palvelurakenneuudistus etenee ensi vuoden alkupuolella tapahtuviin kuntakuulemisiin ja loppuvuodesta eduskunnan saamaan lakiesitykseen. Vuoden 2013 alusta on kunnallishallinnon rakennelain määrä astua voimaan. Päätökset uusista kunnista tehtäisiin tällöin v. 2015 mennessä.

-Kuntarakenneuudistuksen yhteydessä uudistuu kuntien valtionosuusjärjestelmä selkeämmäksi ja kannustavammaksi. Samalla toteutuu kuntalain kokonaisuudistus, jossa uudistetaan kuntien johtamista ja haetaan uusia lähivaikuttamisen ja -demokratian malleja. Siten kyseessä on historiallinen kuntalainsäädännön ja -rakenteiden myllerrys, tähdensi Anna-Kaisa Ikonen.

Valtionosuudet tarpeen yhdenvertaisille kuntapalveluille

Pohjois-Savon liiton maakuntajohtaja Jussi Huttunen muistutti, että keskustelu valtionosuusvetoisista kunnista on harhaanjohtavaa, aliarvioivaa sekä vääriä mielikuvia ja vastakkaisasettelua luovaa. -Valtionosuus on kunnille kuuluva, kansalaisten yhtäläisten perusoikeuksien edellyttämä tuloerä. Sitä tarvitaan tasapuolisen hyvinvoinnin ylläpitoon peruspalvelujen kustannusten osittaisessa kattamisessa. Kunnan koosta ja väestömäärästä ei voida päätellä kuntien virkamies- ja luottamushenkilöjohdon muutosjohtamiskykyä. Vaativat olosuhteet saattavat kehittää jopa parempaa osaamista kuin talouspaineista helpommalla pääsevissä kunnissa.

-Kunnilla on lähivuosina edessään monien hyvinvointiyhteiskunnan arvojen, käsitteiden ja tavoitteiden uudelleen määrittely. Väistämätön kunta- ja palvelurakenneuudistus koskettaa kuntalaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia palvelujen saantiin niin uusien suurkuntien sisällä kuin niiden välilläkin. Avoinna on, tehdäänkö suuria linjapäätöksiä kuntien uusissa luottamushenkilöelimissä vai ohjaako muutosprosessia valtion uusi palvelunormitus. Joka tapauksessa muutoksessa tarvitaan kokonaisohjausta, tähdensi Huttunen.

.
Kuntatalouspäivän osallistujia

Pohjois-Savon kuntataloustyöryhmän puheenjohtaja, Suonenjoen kaupunginjohtaja Olavi Ruotsalainen muistutti, että enää yhdeksällä pohjoissavolaisella kunnalla ja kaupungilla ovat verotulot valtionosuuksia suurempia. Hän korosti Pohjois-Savon vetovoiman lisäämistä työvoimapulan ja huoltosuhteeltaan vinoutuvan väestörakenteen torjumiseksi. Kun Pohjois-Savossa on lasten ja vanhusten suhde työikäisiin nyt hieman yli 50 prosenttia, nousee luku vuoteen 2030 mennessä päälle 70 prosentin. Huoltosuhteen voimakas heikkeneminen aiheuttaa kovia talouspaineita kunnille. Tällä vuosikymmenellä eräillä Pohjois-Savon seuduilla eläköityy kuntien henkilöstöstä jopa yli 40 prosenttia ja väestörakenteeltaan edullisimmalla Kuopion seudullakin 36 prosenttia.

Kompromissit tarpeen

Tutkijanäkökulman Pohjois-Savon kuntatalouspäivään tuonut professori Vuokko Niiranen Itä-Suomen yliopistosta totesi, että suuri kuntauudistus ja kunnallinen itsehallinto saattavat sisältää myös joitain vastakkaisuuksia, minkä vuoksi asiassa on tehtävä kompromisseja. -Pelkkä kuntarakenteiden uudistaminen ei riitä vaan tarvitaan myös oikeaa pitkäjänteistä toimintaa palveluprosessien tehostamiseksi. Kuntien ei pidä jäädyttää omia uudistusaikeitaan ja jättäytyä valtion ratkaisujen varaan. Kuntalaisten osallistuminen ja vaikuttamismahdollisuudet on turvattava.

Vuokko Niiranen muistutti, ettei kuntaliitoksista ja palvelualueiden yhdistämisestä ole löydetty yksiselitteisiä syy-seuraussuhteita ja optimiratkaisuja. -Joissakin tapauksissa kokonaiskustannukset ovat jopa nousseet liitosten jälkeen ja mahdolliset säästöt ovat syntyneet vasta pidemmällä ajalla. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueet ovat lisääntyneet ja sote-palvelujen eheys sekä keskittyminen voimistunut vuosina 2006-2011, mutta joissakin tapauksissa on tapahtunut palvelujen pirstaloitumistakin.

Kuntatalouspäivän yleisöpuheenvuoroista kiintoisimpia oli Rautavaaran kunnanjohtaja Unto Murron ehdotus, että kunnat voisivat asettaa kiinteistöveron Natura-suojelualueille. Hän sai taustatukea mm. Timo Kietäväiseltä. Rautavaaran pinta-alasta reilut 11 prosenttia eli 14 000 hehtaaria on Natura-aluetta. Siltä saatava kiinteistövero tuottaisi vuodessa 140 000 euroa.