Pohjois-Savon liiton maakuntahallitus vastustaa Pohjois-Savon verotoimiston Nilsiän, Siilinjärven ja Suonenjoen verotoimipisteiden lakkauttamista. Maakuntahallituksen perustelujen mukaan Siilinjärvi on väkiluvultaan kasvava 21 000 asukkaan kunta, jossa on turvattava verotoimiston lähipalvelut. Suonenjoen yhtenä päivänä viikossa avoinna olevan verotoimipisteen palveluja käyttävät myös Tervon, Vesannon ja Rautalammin asukkaat eli yhteensä yli 15 000 asukkaan väestöpohja. Lisäksi ulkomaisten marjanpoimijoiden veroasiat hoidetaan siellä. Verotoimipisteen kävijämäärä on kasvanut ja yltää vuodessa jo 3 500:een. Nilsiässä on merkittävästi matkailuelinkeinoa ja maatiloja, joille henkilökohtainen verotoimistopalvelu on välttämätöntä.
Maakuntahallitus pitää kuitenkin myönteisenä verohallinnon pyrkimyksiä kehittää tietoverkkoon ja nykyaikaiseen viestintäteknologiaan perustuvia palvelujärjestelmiä, verotusmenettelyn yksinkertaistamista sekä yhteispalvelujärjestelmää. Silti ne eivät vielä korvaa kokonaan henkilökohtaista asiointia, koska kaikilla kansalaisilla ei ole tietoverkkoyhteyksiä eikä taitoja niiden käyttöön.
Lausunto Siilinjärven kuntastrategiasta ja maankäyttöpoliittisesta ohjelmasta
Siilinjärven kuntastrategia 2020:stä antamassaan lausunnossa maakuntahallitus kiinnittää huomiota siihen, että Siilinjärven ja Kuopion tiivis yhteistyö vahvistaa maakunnan elinkeinopolitiikkaa sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua. Siilinjärven on aktiivisesti tuettava koko maakunnan kasvua. Siten palvelujen järjestämistä ja niiden yhteishankkeita on suunniteltava sekä valmisteltava koko maakunnan tarpeet huomioon ottaen. Maakuntahallitus huomauttaa, että Pohjois-Savossa on tarve riippumattoman kilpailukykystrategian laadinnalle, jonka pohjalta voidaan arvioida nykyistä paremmin kuntaliitosten mahdollisuuksia ja merkittävyyttä.
Siilinjärven maankäyttöpoliittinen ohjelma toteuttaa maakuntahallituksen mukaan pääpiirteissään hyvin Kuopion seudun maakuntakaavan tavoitteita. Merkittävää linjaus on, että kunta on valmis käyttämään kaikkia maankäyttö- ja rakennuslain keinoja varmistaakseen kilpailukykyisen maankäyttöpolitiikan. Maakuntahallitus pitää myös tärkeänä, että Siilinjärvi ottaa huomioon valmisteltavaan Pohjois-Savon maakuntakaavaan pitkän aikavälin tavoitteena sisältyvän raideliikennemahdollisuuden maakunnan sisäisessä työssäkäyntiliikenteessä.
Maakuntahallitus kehottaa Siilinjärveä nostamaan kuntastrategiaansa voimakkaammin Toivalan merkityksen asuin- ja yritysalueena. Siilinjärven kyläverkko noudattaa hyvin Kuopion seudun maakuntakaavaa, mutta maakuntahallitus esittää maaseuturakentamisen I-edullisuusvyöhykkeeseen Kumpusen kylää. Lisäksi sen mielestä Räimän kylä kannattaa ottaa kaavaan tulevaisuudessa 4 000 asukkaan taajamana. Se edellyttää aikanaan maakuntakaavan muutosta.
Varkauden-Pieksämäen seudun päästävä energiateknologian klusteriohjelmaan
Maakuntahallitus katsoo valtakunnallisen osaamiskeskusohjelman tarkistamista koskevassa lausunnossaan, että Varkauden-Pieksämäen seutu olisi nimettävä energiateknologian klusteriohjelman varsinaiseksi jäseneksi. Nykyisin se on Vaasan Merinova Oy:n koordinoimassa energiateknologian klusteriohjelmassa liitännäisjäsenenä Joensuun Tiedepuisto Oy:n kautta. Maakuntahallituksen mielestä Varkauden-Pieksämäen seudulla on valtakunnallisesti merkittävän energiateknologian yritystoiminnan lisäksi sen koulutusta sekä verkottunutta tutkimus- ja tuotekehitysosaamista. Akkuteknologian myötä seudun yhteistyö tiivistyy Merinovan kanssa.
Maakuntahallitus totesi myös, että 13 klusteria on riittävä määrä. Sitä voisi jopa vähentää voimavarojen keskittämiseksi aloille, joissa Suomi on aidosti kansainvälistä huippua ja joissa on tarjolla uusia kasvumahdollisuuksia. Maakuntahallitus ei pidä tarkoituksenmukaisena yhdistää hyvinvointi- ja Health-Bio-klustereita. Sen sijaan niiden ja muidenkin klusterien rajapintayhteistyötä on tiivistettävä.
Valtioneuvoston osaamiskeskusohjelma kattaa vuodet 2007-2013. Siihen kuuluu 13 osaamisklusteria ja 21 osaamiskeskusta sekä kuusi liitännäisjäsentä. Pohjois-Savosta Kuopion seutu on nimetty osaamiskeskukseksi. Se on hyvinvointiklusterin valtakunnallinen koordinoija ja lisäksi mukana terveyden bioklusterissa, elintarvikekehityksen ja ympäristöteknologian klustereissa. Pohjois-Savo osallistuu myös hankerahoituksella matkailu- ja elämystuotantoklusteriin, asumisen osaamisklusteriin sekä uudistuva metsätalous -klusteriin.
Lausunnossaan euroopan laajuisesta TEN-T -liikenneverkosta maakuntahallitus pitää kaksitasoisen verkon (ydinverkko ja kattava verkko) suunnittelua Suomen ja Pohjois-Savon kannalta perusteltuna. Se selkeyttää eri tasojen tehtäväjakoa kestävästi ja korostaa kansallisen liikennejärjestelmäsuunnittelun vastuuta maan eri osien saavutettavuuden ja kilpailukyvyn turvaamiseksi. TEN-verkon uudelleen määrittely koko EU:n alueella on paikallaan, jotta myös uusien jäsenmaiden verkostot tulevat yhteisen määrittelyn mukaiseksi. Kattavan liikenneverkon suunnittelussa on maakuntahallituksen mukaan otettava huomioon alueelliset olosuhteet, erityisesti harvan asutuksen ja pitkien etäisyyksien tuomat vaikeudet. Pelkästään liikennevolyymien mukainen luokittelu ei tue alueiden tasapuolista kehittämistä. Ydinverkon suunnittelun lähtökohdaksi on otettava laajempien kuin alueellisesti merkittävien liikenteen solmupisteiden määrittely. Esimerkiksi Kuopion merkitys liikenteen solmupisteenä on laaja koko Itä-Suomelle.
Maakuntahallitus muistuttaa, että liikennejärjestelmän kilpailukykyinen jatkuvuus EU:n ulkorajoille on turvattava, koska rajat ovat verkossa selkeä pullonkaula. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota ulkorajojen tuntumassa sijaitseviin EU:n ulkopuolisiin metropoleihin kuten Pietariin ja Istanbuliin. Lisäksi Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan toimiva älykäs liikennejärjestelmä.
Pohjois-Savon maakuntakaava hyväksyttäväksi syksyn maakuntavaltuustoon
Maakuntahallitus hyväksyi Pohjois-Savon maakuntakaavaehdotuksesta 2030 saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin laaditut vastineet sekä kaavaehdotukseen tehdyt muutokset. Yleisön nähtävillä viime keväänä olleeseen kaavaehdotukseen tuli 46 muistutusta ja siitä annettiin 56 lausuntoa. Tavoitteena on, että maakuntakaava tulisi hyväksyttäväksi Pohjois-Savon liiton maakuntavaltuuston kokoukseen 8. marraskuuta. Koko Pohjois-Savoa koskevan maakuntakaavan valmistelu alkoi keväällä 2007.
Maakuntahallitus hyväksyi Pohjois-Savon liiton ensi vuoden toiminnan ja talouden pääsuuntaviivat sekä puitteet. Ensi vuoden 2011 keskeisiä painopisteitä ovat mm. valmistautuminen EU:n uuteen ohjelmakauteen vuodesta 2014 alkaen, tuulivoimamaakuntakaavan valmistelu ja ilmastomuutosstrategian laadinta Etelä-Savon maakuntaliiton kanssa, Pohjois-Savon maakuntakaavaehdotuksen vahvistaminen ympäristöministeriössä ja mahdolliset hankemaakuntakaavat erillisselvityksineen sekä ammattikorkeakoulutuksen, Itä-Suomen yliopiston ja elinkeinoelämän yhteyksien tiivistäminen.
Maakuntaliiton ensi vuoden talousarvio laaditaan kuntien maksuosuuden 2 prosentin kasvun perustalta. Vuosina 2012-13 kasvuprosentti on 3. Lopullisesti maakuntaliiton ensi vuoden toiminta- ja taloussuunnitelman hyväksyy maakuntavaltuusto marraskuussa.
Maakuntahallitus nimesi Pohjois-Savon ELY-keskuksen varsinaiseksi edustajaksi maakunnan yhteistyöryhmään EU-koordinaattori Merja Hilpisen Ritva Saarelaisen tilalle. Lisäksi se nimesi Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri ry:n asiantuntijajäseneksi yhteistyöryhmään Risto Palokankaan Atte von Wrightin sijaan. Asiantuntijajäsenenä jatkaa myös terveydenhuollon tarkastaja Ansa Sonninen Itä-Suomen aluehallintovirastosta.
Maakuntajohtajalta hankerahoituspäätöksiä
Maakuntahallitus hyväksyi maakuntajohtaja Jussi Huttusen kesällä tekemät yhdeksän hankerahoituspäätöstä sekä YTM Juuso Hiedan nimityksen aluekehityssuunnittelijan toimeen 1.7.2010 alkaen.
Maakuntajohtaja on myöntänyt Savonia-ammattikorkeakoulun hallinnoimille Puntari-hankkeelle EAKR-tukea 204 500 ja YKO- eli Yritysten kansainvälinen osaaminen -hankkeelle 55 000 euroa Pohjois-Savon kehittämisrahastosta. Savonian hallinnoima ENC-pinnoitushanke sai lisärahoitusta 10 720 euroa ja jatkoaikaa tämän vuoden loppuun. Savon koulutuskuntayhtymän hallinnoima Metallialan innotehdas -hankkeen kolmas vaihe sai lisärahoitusta Euroopan Aluekehitysrahastosta 365 000 euroa. Kuopion kaupungin kulttuuripalvelujen hallinnoima SARKA - Luova Pohjois-Savo -hanke sai lisärahoitusta ja jatkoaikaa tämän vuoden loppuun. Varkauden kaupungin hallinnoima Navitas-yritysalueen liikennejärjestelyjen suunnittelu ja toteutus -hankkeelle maakuntajohtaja myönsi 112 000 euroa lisärahoitusta. Pohjois-Savon liiton hallinnoimille kahdelle EAKR-toimenpideohjelman toteuttamishankkeelle hän myönsi 714 850 ja 54 250 euroa.
Maakuntajohtaja hylkäsi Pro Mylly ry:n rahoitushakemuksen Luovien alojen Mylly-keskuksen korjausrakentamishankkeelle. Keski-Savon kehittämisyhtiö Oy:n hallinnoima Etevä-hanke sai jatkoaikaa tämän vuoden loppuun.
