Pohjois-Savon liiton maakuntahallitus valitsi
Tervon Talluskylän Vuoden 2010 Kyläksi Pohjois-Savossa. Perusteluna on Talluskylän noin 300 asukkaan aktiivisuus, jolla kylä on säilyttänyt elinvoimansa, väestömääränsä sekä asumisviihtyisyytensä. Kylä tuottaa paitsi asukkailleen myös matkailijoille ja muillekin ulkopuolisille erilaisia palveluja. Kylän tilaisuuksista tunnetuin lienee kesäinen Rosvopaisti -tapahtuma. Talluskylän järjestöt järjestävät ympärivuotisesti muutakin monipuolista toimintaa. Kyläläisten käytössä on parhaillaan peruskorjattava nuorisoseuran talo, liikuntatiloja ja rukoushuone. Talluskylä hoitaa tiedotustaan ja palvelujensa sekä tapahtumiensa markkinointia aktiivisesti internetin verkkosivuilla.
Maakunnan Vuoden Kylä on valittu Pohjois-Savossa 24 kertaa vuodesta 1987 asti. Esitykset valinnasta tekee Pohjois-Savon Kylät ry. Ensi kesäkuussa Pohjois-Savon liiton maakuntavaltuuston kokouksessa kylän edustajat vastaanottavat maakuntalintu kuikkaa kuvaavan tuuliviirin sekä kunniakirjan.
Itä-Suomen yhteistoiminta-alueesta sopimus
Maakuntahallitus hyväksyi Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien yhteistoiminnan järjestämistä koskevan sopimuksen. Sopimuksen ovat äskettäin hyväksyneet myös Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntahallitukset. Se määrittelee näiden Itä-Suomen maakuntien muodostamalla yhteistoiminta-alueella yhteisesti käsiteltävät ja päätettävät asiat sekä päätöksentekomenettelyn. Päätöksenteko tapahtuu maakuntaliittojen toimielinten yhtäpitävin päätöksin.
Yhteispäätösmenettelyä edellyttävät asiat käsitellään yhteistoiminta-alueen työvaliokunnassa, joka tekee niistä yhteisen esityksensä maakuntaliitoille. Työvaliokuntaan kuuluvat Pohjois-Savosta maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Rossi (kesk), 1. varapuheenjohtaja Sari Raassina (kok) ja maakuntavaltuuston puheenjohtaja Kari Rajamäki (sdp) sekä maakuntajohtaja Jussi Huttunen.
Kannanottoja ja lausuntoja Liikennevirastolle
Maakuntahallitus toteaa Helsinki-Vantaan lentoaseman kaukoliikenneradan esiselvityksestä Liikennevirastolle antamassaan lausunnossa, että tarkastelu on liian suppeaa ja painottuu pääkaupunkiseudulle Itä-Suomen jäädessä huomiotta. Selvitys on kuitenkin tarpeellinen ja sen vaihtoehtoiset ratalinjaukset sekä lentoradasta koituvat edut perusteltuja. Maakuntahallituksen mukaan lentoratahanke nivoo lento-, juna-, vesi- ja tieliikennettä hyvin yhteen. Esimerkiksi junamatkustajat voisivat siirtyä lentoyhteyksiin ilman kolmannen kulkuneuvon, lähinnä taksin tai linja-auton käyttöä. Parhaillaan rakennettava kehärata lievittää liikennöintipulmia lentoasemalle muttei yksin riitä niitä poistamaan.
Maakuntahallitus esittää lentoradan suunnittelun käynnistämistä nykyisen terminaalin kautta kulkevan vaihtoehdon perustalta, koska Finnavia ei ole tehnyt päätöstä suurterminaalin toteuttamisesta Viinikkalaan. Lisäksi maakuntahallitus tähdentää Helsinki - Pietari -junayhteyden suunnittelun jatkamista Kerava - Lahti -linjauksella tai Kouvolan kautta.
Pohjois-Savon liiton maakuntahallitus 26.4.2010 kokouksessa
Lisäysesityksiä runkoverkkoon
Maakuntahallitus esittää liikennevirastolle, että runkoverkkoehdotukseen lisätään valtatie 9:n Jyväskylä - Kuopio - Joensuu -väli, nopean liikenteen rataverkossa Kuopio - Kajaani -väli Savonradalla ja Pieksämäki - Jyväskylä -ratayhteys sekä raskaan tavaraliikenteen rataverkossa Iisalmi – Ylivieska - Kokkola -rataosa ja Siilinjärvi - Yara -rataosuuden parantaminen 25 tn:n akselipainon kestäväksi.
Maakuntahallitus muistuttaa liikenneväylien runkoverkkoratkaisun olevan merkittävä signaali alueiden kehitykselle. Siksi on tärkeää, että runkoverkko tukee maakuntien kasvukeskusten kehitystä ja tasapainoista aluerakennetta. Maakuntahallitus kritisoikin lausunnolla olevaa runkoverkon perusvaihtoehtoa pääkaupunkiseudulle suuntautumisesta ja ettei se tue maan kasvukeskusten välistä liikennöintiä. Runkoverkkoluokitusta käsitellään toukokuussa Kuopiossa alueellisessa seminaarissa. Tällä hetkellä Pohjois-Savossa runkoverkkoluokitukseen kuuluvat valtatie 5 ja Savonrata nopean henkilöliikenteen ratana Kuopioon asti sekä raskaan tavaraliikenteen ratana Kajaaniin ja Ouluun ulottuen.
Mönkijöille tulossa omat maastoliikennereitit
Lausunnossaan maastoliikennelain osittaisuudistuksesta maakuntahallitus nostaa keskeiseksi asiaksi mönkijöille tarkoitettujen maastoliikennereittien perustamisen. Se päätti äänestyksen jälkeen esittää maastoliikennereittien perustamiseen samanlaista menettelyä kuin moottorikelkkareiteillä lakiehdotuksesta poiketen. Maastoliikennereittejä ei saada maakuntahallituksen enemmistön mukaan riittävästi perustettua, jos ne edellyttävät aina maanomistajan suostumusta. Moottorikelkkareitti voidaan perustaa joko sopimuksella maanomistajan kanssa tai tietyin edellytyksin riippumatta hänen suostumuksesta. Lakiuudistus vaikeuttaisi matkailuelinkeinoa ja erityisesti ohjelmapalveluyritysten toimintaa, koska mm. mönkijäsafareja ei pystyttäisi järjestämään tarpeeksi maastoliikennereittien niukkuuden vuoksi.
Maakuntahallituksen rautalampilainen varajäsen Raija Haukka (vas) esitti lausuntoa, jossa maastoliikennereitin perustaminen edellyttäisi aina maanomistajien lupaa. Hänen kantansa hävisi äänestyksessä luvuin 2 – 6 kahden äänestäessä tyhjää. Maakuntahallitus päätti lisäksi esittää selvitettäväksi moottorikelkkareitistöjen ja mönkijöiden maastoliikennereittien yhdistämismahdollisuuksia.
Maastoliikennelain osittaisuudistus on maakuntahallituksen mielestä tarpeen mönkijöiden lisääntyessä. Niiden liikkuminen olisi suunnattava merkityille maastoliikennereiteille pois kelkka- ja patikointireiteiltä sekä avomaastosta. Lakiuudistuksen tavoitteena on myös viedä erityyppiset moottorikelkkailureitit suunnittelumenettelyyn, luokitella ne teiksi ja sisällyttää tieliikennelakiin. Maastoliikennereiteillä noudatettaisiin edelleen maastoliikennelakia. Näin moottorikelkat ja mönkijät olisivat eri lainsäädännön piirissä. Molempien reittisuunnitelmien hyväksyminen siirtyisi kunnalliselta viranomaiselta ELY-keskuksille mutta maastoliikennerajoitusten ja -kieltojen merkintävelvollisuus tulisi valtiolta kunnille.
Uusi postilaki tuo EU:n postipalveludirektiivin Suomeen
Postilainsäädännön uudistamista koskevassa lausunnossaan maakuntahallitus korostaa, että postiliikenne on turvattava riittävän nopeana joka puolella maakuntaa ja postiliikenteen palvelumaksut on säilytettävä samansuuruisina koko maassa. Lisäksi jokaisessa kunnassa on oltava jatkossakin vähintään yksi yleispalvelun tarjoava postitoimipiste.
Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä on esittänyt postilakia, jolla saadaan voimaan EU:n kolmas postidirektiivi. Uuden lain tarkoituksena on varmistaa, että koko maassa on kohtuullisin, avoimin ja ketään syrjimättömin ehdoin keskimääräisiä käyttäjätarpeita vastaavat postin peruspalvelut. Keskeisimpiä vaatimuksia postiyleispalvelun järjestäjälle on, että postilähetyksistä vähintään 95 prosentin pitää olla perillä jättöpäivästä toisena työpäivänä ja 98 prosenttia kolmantena työpäivänä. Lakiehdotuksessa luovutaan vaatimuksesta, että jokaisessa kunnassa olisi vähintään yksi postitoimipiste. Se korvautuu määritelmällä, jonka mukaan postipalvelujen käyttäjien on voitava asioida kohtuullisen matkan päässä vakinaisesta asunnostaan.
Postipalvelun järjestäjä velvoitetaan järjestämään postilähetysten keräily ja jakelu viitenä arkipäivänä viikossa. Lakiin on kuitenkin tulossa olosuhderajoitukset, jossa viisipäiväisyydestä voidaan poiketa. Lisäksi postitoiminnan harjoittaminen olisi jatkossakin toimiluvan varaista. Postipalvelujen hinnoittelussa on lakiehdotuksen mukaan noudatettava kohtuullisuutta ja palvelujen on oltava kaikkien saatavilla asuinpaikasta riippumatta. Postipalvelujen järjestäjä saisi valtiolta korvauksen kohtuuttoman taloudellisen rasituksen aiheuttavista palvelukustannuksista.
Itä-Suomen liikuntaneuvosto uudistuu
Maakuntahallitus hyväksyi Itä-Suomen liikuntaneuvostosta syntyneen neuvottelutuloksen. Sen mukaan uusi liikuntaneuvosto saa valtuuden Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntaliittojen puolesta itämaakuntien yhteisen kannan muodostamisesta liikunta-asioissa. Liikuntaneuvoston tehtävät lisääntyvät kiireellisyysjärjestyksen laadinnalla itäsuomalaisten liikunnan koulutuskeskusten perustamishankkeista.
Itä-Suomen liikuntaneuvosto koostuu 15 jäsenestä niin, että jokaisesta kolmesta itämaakunnasta on vähintään neljä edustajaa. Liikuntaneuvoston toimikauden pituudeksi tulee neljä vuotta mutta nyt aluksi se asetetaan vain vuosiksi 2010-2011. Neuvoston puheenjohtajuus kiertää maakunnittain kaudesta toiseen. Pohjois-Savon edustajiksi Itä-Suomen liikuntaneuvostoon on valittu liikunnanohjaaja ja Pohjois-Savon Liikunta ry:n puheenjohtaja Arto Niemelä (2. varapj.), erikoislääkäri Anne Behm, toiminnanjohtaja Pirkko Helander, Varkauden Urheiluseurat ry:n toiminnanjohtaja Hannu Kiminkinen ja nuorisopäällikkö Jaakko Pulkkinen.
Oppilaitosten perustamishankkeille kiireellisyysjärjestys
Maakuntahallitus puoltaa oppilaitosten perustamishankkeiden kiireellisyysjärjestyksessä Kaavin alakoulun tilojen peruskorjausta tälle vuodelle. Vuodelle 2013 se puoltaa ensisijaisesti Rautalammin koulun ja toissijaisesti Savonlinnan Nojamaan koulun peruskorjausta sekä vuodelle 2014 ensisijaisesti Pieksämäen Meriluodon koulun ensimmäistä vaihetta ja toissijaisesti Varkauden Könönpellon alakoulun peruskorjausta. Vapaasta sivistystyöstä etusijalle tuli punkaharjulaisen Itä-Karjalan kansanopiston hankkeet. Pohjois-Savosta ei ollut ehdolla vapaan sivistystyön perustamishankkeita.
Samalla maakuntahallitus hyväksyi Itä-Suomen maakuntien yhteisiksi linjauksiksi oppilaitosten perustamishankkeiden kiireellisyysjärjestyksessä terveydelle vaarallisten rakennusten korjaamisen, uusien koulujen rakentamisen kasvaville asuinalueille sekä seudullista palvelurakenteen kehittämistä tukevat hankkeet. Pohjois-Savon liiton maakuntahallitus edellyttää avustusmäärärahojen jakautumista maakuntien välillä tasapuolisesti 0-14-vuotiaiden määrän ollessa jakoperusteena. Itä-Suomen maakuntaliitot esittävät lisäksi valtion ensi vuoden talousarvioon noin 10 milj. euron määrärahaa itäsuomalaisten koulujen kosteus- ja homevaurioiden korjaustöihin. Pohjois-Savon ELY-keskus laatii Itä-Suomen maakuntaliittojen esitysten perusteella v. 2013-2014 koskevien perustamishankkeiden kiireellisyysehdotuksensa opetusministeriön rahoitussuunnitelmaa varten.
Puolto Lapinlahden ja Varpaisjärven kuntaliitokselle
Maakuntahallitus puoltaa Itä-Suomen aluehallintovirastolle (AVI) antamassaan lausunnossa Lapinlahden ja Varpaisjärven kuntien kuntaliitosta 1.1.2011 alkaen. Maakuntahallituksen mukaan kuntapari muodostaa jo nyt laajan sekä syvällisen yhteistyön vuoksi toiminnallisen kokonaisuuden. Sillä on uutena suurempana kuntana vielä paremmat mahdollisuudet sekä henkilövoimavaralliset edellytykset vastata palvelujensa rahoituksesta ja järjestämisestä. Varpaisjärven kunnan liittymisellä Lapinlahteen syntyvä uusi noin 10 500 asukkaan Lapinlahden kunta kuuluu edelleen Ylä-Savon seutukuntaan. Sillä on kolme edustajaa Pohjois-Savon maakuntavaltuustossa.
Tuki Vaikkosäätiön lakkauttamiselle
Maakuntahallitus hyväksyi Vaikkosäätiön toiminnan lakkauttamisen, koska säätiön voimavarat eivät riitä Vaikkojoen alueen ja palvelujen kehittämiseen. Samalla maakuntahallitus kannattaa säätiön toimintojen ja sen omistaman Rakkine-tilan palautumista Kaavin kunnalle. Kunnan olisi päästävä yhteistoimintasopimukseen Vaikkojoen alueen kehittämisestä säätiön nykyisten omistajien kanssa, koska luonnontilainen, erämaatyyppinen alue soveltuu hyvin vesiretkeilyyn ja kalastukseen. Muun muassa Vaikkojoen koski on vähän aikaa sitten entisöity.
Vaikkojoen valtuuskunta päätti viime joulukuussa äänestyksen jälkeen hakea säätiön lakkauttamista sen tulovirtojen ja varojen vähäisyyden sekä toiminnan niukkuuden vuoksi. Säätiön tarkoitus on ollut edistää matkailua ja kansainvälistä leiritoimintaa Kaavin Vaikkojoen alueella.
TKI-toiminta ammattikorkeakoulujen pysyväksi tehtäväksi
Lausunnossaan ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa pohtineen työryhmän raportista maakuntahallitus tähdentää, että tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotoiminta on määriteltävä ammattikorkeakoulujen pysyväksi tehtäväksi ja yhdeksi perusrahoituskriteereistä. Kysyntälähtöisellä tutkimus- ja tuotekehitystoiminnalla (TKI) voidaan vahvistaa oppilaitosten rahoitusrakennetta mitä selkeämmin toiminta palvelee elinkeinoelämää. Maakunnalliseen TKI-järjestelmään on otettava mukaan myös toisen asteen ammatilliset oppilaitokset oppilaitosten synergiaa ja yrityselämän kosketuspintaa lisäten. Lisäksi ammattikorkeakoulujen on haettava aktiivisemmin kansainvälistä rahoitusta mm. EU:n puiteohjelmista ja ulkomaisista rahastoista.
Maakuntahallitus muistuttaa, että Savonia-ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyö on esimerkillistä Kuopiossa, missä toimintoja keskitetään kampusalueelle ja valmistellaan yhteistä tutkimus- ja kehitysympäristöä (OIS). Opetusministeriön olisi suunnattava lisää varoja tällaiseen toimintaan, korostaa lausunto. Pohjois-Savossa Savonia-ammattikorkeakoulu vastaa ympäristö- ja energiateknologian, hyvinvointipalvelujen ja teknologiateollisuuden kehittämistoiminnan aktivoinnista, verkostojen kokoamisesta sekä yleisestä kehittämisestä.
Etelä-Karjala mukaan Itä-Suomen EU-toimistoon
Maakuntahallitus hyväksyi Etelä-Karjalan liiton liittymisen Itä-Suomen Brysselin EU-toimiston osakkaaksi täksi vuodeksi. Etelä-Karjalan liitto päättää kuluvan vuoden lopulla, liittyykö se toimiston varsinaiseksi jäseneksi vuodesta 2011 alkaen. Itä-Suomen EU-toimisto edustaa Pohjois-Savoa, Etelä-Savoa ja Pohjois-Karjalaa etenkin EU:n rakennerahastoasioissa. Etelä-Karjala tulee nyt mukaan toimiston toimintaan etenkin raja-alueyhteistyökysymyksissä.
Maakuntahallitus vahvisti Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöryhmän työjärjestyksen tarkistuksen, mikä aiheutui viime vuodenvaihteessa voimaan astuneesta alueiden kehittämisen lainsäädäntöuudistuksesta. Siinä maakunnan yhteistyöryhmistä tuli pysyviä toimielimiä. Samalla niiden strateginen merkitys vahvistui maakuntien ohjelmatyön toteuttamisessa sekä kansallisen ja EU:n aluekehityspolitiikan yhteensovittamisessa. Yhteistyöryhmien tehtäväksi tuli maakuntaohjelman sekä ELY-keskusten ja tarvittaessa Aluehallintovirastojen strategisten tulossopimusten käsittely. Samoin EU:n erityisohjelmien toteuttamisen ja rahoituksen yhteensovittaminen siirtyi maakuntien yhteistyöryhmille. Niiden sihteeristöjen tehtävät lisääntyivät kansallisesti rahoitettavien kehityshankkeiden tarkastelulla ja raportoinnilla.
Maakuntahallitus nimesi Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöryhmään Itä-Suomen aluehallintoviraston varsinaiseksi ja asiantuntijajäseneksi terveydenhuollon tarkastaja Ansa Sonnisen.
Kuudelle hankkeella yli 2,5 miljoonaa rahoitusta
Maakuntahallitus merkitsi tiedoksi maakuntajohtaja Jussi Huttusen kuusi myönteistä hankerahoituspäätöstä. Niiden arvo kohoaa yhteensä 2,56 milj. euroon. Juankosken kaupungin Putaansaaren yrityspuisto –hanke sai runsaat 1,0 milj. euroa Euroopan Aluekehitysrahastosta (EAKR). Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen hallinnoima NYT – Nykyaikainen navettateknologia -hankkeelle meni EAKR-tukea 420 000 euroa. Kuopio Innovation Oy:n Kuopion seudun osaamiskeskuksen koordinointi- ja hankevalmistelu -hanke sai yhteensä 800 000 euroa. Kuopion Kauppakamarin, Savon Yrittäjien ja Itä-Suomen Businessedustusto ISBE Oy:n toteuttama Venäjä vetää -hanke sai lähes 175 000 euroa. Pohjois-Savon liiton Laajakaistaa kaikille Pohjois-Savon kilpailutus -hankkeelle maakuntajohtaja myönsi yhteensä 39 000 euroa. Itä-Suomen yliopiston farmasian laitos sai Pharmaceutical Gateway China-Finland/Europa 2008-2010 hankkeen kolmannen vaiheen lisärahoitusta 108 000 euroa.
