Pohjois-Savon liiton maakuntahallitus esittää Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitoille yhteistoiminta-alueen muodostamista näiden kolmen Itä-Suomen maakunnan kesken. Joulukuussa hyväksytyn alueiden kehittämislain mukaan yhteistoiminta-alueita perustetaan Suomeen yhdeksän. Niiden lakisääteiset tehtävät ovat koko aluetta koskevia ja pitkäjänteiselle kehittämiselle tärkeitä. Lisäksi ne sisältyvät maakuntaohjelmiin tai muihin merkittäviin kehittämissuunnitelmiin.

Maakuntahallitus korostaa, että Itä-Suomen haasteet liittyvät huolestuttavaan väestökehitykseen ja elinkeinoelämän, erityisesti metsäteollisuuden tulevaisuuteen mutta myös yhteisten mahdollisuuksien hyödyntämiseen mm. matkailussa, Venäjä-yhteistyössä, liikenneinfrastruktuurin, vesistöjen ja koulutusjärjestelmien kehittämisessä. ELY-keskusten ja Itä-Suomen aluehallintoviraston aluerajauksetkin tukevat kolmen itämaakunnan muodostamaa yhteistoiminta-aluetta. Ratkaisut tehdään yhteistoiminta-alueilla maakuntahallitusten yhtäpitävillä päätöksillä.

Koulutustakuujärjestelmä keskeinen opetustoimen kehittämiskohde

Maakuntahallitus käsitteli Pohjois-Savon opetustoimen arviointiryhmän "Opintietä ammattiin" -loppuraporttia, joka esitellään 27.1.2010 kuntajohdon seminaarissa. Taisto Kainulaisen johtama arviointiryhmä pitää Pohjois-Savon opetustoimen kehittämisessä keskeisimpänä koulutustakuujärjestelmän käyttöönottoa, kuntayhteistyön tiivistämistä niin perus- kuin lukio-opetuksessakin, lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistä sekä koulutuksen laadun ja määrän ennakoinnin kehittämistä työvoiman kasvavan tarpeen ja koulutetun työvoiman kohtaamisen parantamiseksi. Maakunnassa on luotava valmiudet työperäisten maahanmuuttajien koulutukseen ja aikuisväestön uudelleen kouluttamiseen.  Koulutustakuujärjestelmässä kaikille yhdeksäsluokkalaisille peruskoulun päättäville nuorille taataan jatkokoulutuspaikka. Se edellyttää mm. opinto-ohjauksen tehostamista.

Maakuntahallitus esittää tulevan kevään aikana näkemyksensä Paras-hankkeen toteutumisesta ja tavoitteista Pohjois-Savossa mm. sosiaali- ja terveys- sekä opetustoimeen liittyen.

Kyytitakuujärjestelmää pidennettävä

Maakuntahallitus totesi lausunnossaan joukkoliikenteen valtionavustuksia koskevasta valtioneuvoston asetusluonnoksesta, että kattavan kyytitakuujärjestelmän tuen määräaikaisuudesta on luovuttava tai muutettava se esitettyä paria vuotta olennaisesti pidemmäksi, esimerkiksi viisivuotiseksi. Maakuntahallitus pitää tarpeellisena maakuntaliittojen säilyttämistä avustuksen saajana joukkoliikenteen suunnittelussa, koska niitä tarvitaan edelleen mm. kaukoliikenteen tai laajoja aluekokonaisuuksia koskevien suunnitelmien laatijoina. Asetusluonnoksessa on avustuskohteiksi esitetty vain kuntia. Maakuntahallitus esittää seutulippujen vyöhykehinnoittelua, koska samanhintaisuus voi nostaa lippuhintoja reuna-alueyhteyksien vuoksi ja heikentää joukkoliikenteen kilpailukykyä

Joukkoliikenteen valtionavustusasetuksen on määrä tulla voimaan ensi maaliskuusta. Asetusluonnoksen muutoksia nykytilanteeseen on mm. suurten kaupunkien joukkoliikennetuen lisääminen valtionavustuslajiksi sekä matkakeskuksia ja muita henkilöliikenteen asemia koskevan avustuksen laajentaminen vaihtopysäkeille. Asetusluonnoksen mukaan ELY-keskukset voisivat yhä avustaa kuntia joukkoliikenteen järjestämisessä ja tukea keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen kehittämisohjelman kärkihankkeita, mikäli asiasta on aiesopimus. 

Maakuntakaavaehdotus ja kaavoituskatsaus käsittelyssä

Maakuntahallitus hyväksyi vastineet Pohjois-Savon maakuntakaavaluonnoksesta saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin. Samalla se merkitsi maakuntakaavaehdotuksen tiedoksi. Tavoitteena on, että maakuntahallitus voi hyväksyä sen seuraavassa kokouksessaan 22.2.2010 asetettavaksi yleisölle nähtäväksi ensi maalis-huhtikuussa.

Pohjois-Savon maakuntakaava kattaa koko maakunnan ja siinä esitetään kaikki maankäyttöluokat. Viime keväänä nähtävillä olleeseen maakuntakaavaluonnokseen tuli 55 lausuntoa ja 60 mielipidettä. Eniten lausuntoja tuli turvetuotannosta, maa-ainesten otosta ja -suojelusta, ulkoilureitistöistä, tie- ja raideliikenteestä, kulttuuriympäristöstä, kylien ja kaupan merkinnöistä sekä luonnonsuojelualueista.
 
Kuopion kesäyliopisto siirtymässä Snellman-instituutille

Maakuntahallitus merkitsi tiedoksi Snellman-instituutin ja Kuopion kesäyliopiston toimintojen yhdistämisen. Snellman-instituutti ottaa vastuulleen kesäyliopistotoiminnan, ja henkilökunta siirtyy sen palvelukseen. Samalla kesäyliopiston tähän asti ylläpitänyt Kuopion yliopistoseura lakkauttaa toimintansa, mikäli opetusministeriö antaa instituutille kesäyliopiston ylläpitoluvan. Yhdistysten hallitukset ja yleiskokoukset ovat jo kerran hyväksyneet yhdistämissuunnitelman.

Yhdistäminen tuli tarpeelliseksi kuntien taloudellisen tilanteen, koulutuskentän muutosten ja instituutin johtajan irtisanoutumisen vuoksi. Yli 50-vuotiasta Kuopion kesäyliopistoa on ylläpitänyt Kuopion yliopistoseura ry, jolla on Kuopion lisäksi toimipisteet Iisalmessa ja Varkaudessa. Sen opetussisältö käsittää lähes kymmenen yliopiston avoimen korkeakoulun opetuksen. Oppilaita on vuosittain noin 4 500 ja budjetti 1 milj. euroa. Jäseninä ovat kunnat ja yksityishenkilöt. J. V. Snellmanin hengessä humanistista tutkimus- ja julkaisutoimintaa ylläpitävän Snellman-instituutin jäseninä ovat Kuopion kaupunki, Pohjois-Savon liitto ja Kuopion yliopisto. Viime vuosien pääasiallinen toiminta on ollut Kuopion historiankirjoitus.

Maakuntahallitus nimesi Itä-Suomen yliopiston edustajaksi Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöryhmään (myr) akateeminen rehtori Kalervo Väänäsen ja hänen varajäsenekseen hallintojohtaja Petri Lintusen.

Maakuntahallitus käsitteli pohjoisten harvaan asuttujen alueiden (NSPA) esitystä EU:n aluepolitiikan tuleviin linjauksiin liittyen merkiten sen tiedoksi. NSPA-alueiden kannanotto luovutetaan EU:n komission DG Region pääjohtaja Dirk Ahnerille 28.1.2010. NSPA-alueisiin kuuluvat Itä- ja Pohjois-Suomi, Pohjois- ja Keski-Ruotsi sekä EU:n ulkopuolelta Norjan pohjoiset alueet. Ne katsovat, että Euroopan unionin nykyisen kaltaisen aluepolitiikan on jatkuttava ja alueiden maantieteelliset olosuhteet pitää ottaa huomioon EU:n aluekehityspolitiikassa jatkossakin. NSPA-alueiden syrjäisyydestä ja harvasta asutuksesta johtuva pysyvä haitta on tunnustettu liittymäsopimuksessa EU:hun ja vahvistettu Lissabonin sopimuksessa. Siten EU:n on kohdennettava ohjelmakauden päättymisen eli v. 2013 jälkeen tukea NSPA:alueille, todetaan kannanotossa.

Seitsemälle hankkeelle rahoitusta

Maakuntahallitus merkitsi tiedoksi Pohjois-Savon liiton maakuntajohtaja Jussi Huttusen rahoituspäätökset, joiden kokonaissumma seitsemään hankkeeseen on noin 0,8 milj. euroa EU-tukea, kansallista valtion vastinrahaa, maakunnan kehittämisrahaa ja Pohjois-Savon kehittämisrahaston varoja. Kuopio Innovation Oy:n hallinnoima Innovation Magnet - The Best Partner in Open Innovation -hanke sai lisärahoitusta yhteensä reilut 128 000 euroa, Ylä-Savon Kehitys Oy:n hallinnoima Veikko - tietoverkkoyhteistyö -hanke lähes 128 000 euroa, Pohjois-Savon Sairaanhoitopiirin hallinnoima KYSTERI - Pohjois-Savon perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon liikelaitoksen perustamishanke 199 500 euroa, Kuopion Matkailupalvelu Oy:n hallinnoima Pohjois-Savon kokous- ja kongressimatkailun kehittämishanke 24 000 euroa sekä Pohjois-Savon liiton hallinnoimat Pohjois-Savon hyvinvointiteeman koordinointihanke noin 93 000 euroa,  Pohjois-Savon visuaalisen ilmeen uudistamishanke 35 000 euroa sekä Asumisen tutkimusohjelma ja ohjelmaa koordinoiva määräaikainen professuuri -hanke 5 840 euroa. 

Maakuntajohtajan päätöksellä on Pohjois-Savon liiton ja EU-rakennerahastojen tiedottajaksi valittu alkaneeksi kolmivuotiskaudeksi v. 2012 loppuun asti Itäfax Oy / toimittaja Ilpo Lommi.