Pohjois-Savon liiton maakuntahallitus hyväksyi kokouksessaan 24.5.2010 Pohjois-Savon maakuntaohjelman ja sen ympäristöselostuksen vuosille 2011-2014 ja esitti niitä Pohjois-Savon liiton maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi kokouksessa 7. kesäkuuta. Maakuntaohjelma määrittelee neljälle seuraavalle vuodelle toimenpiteet maakunnan strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi, keskeisimmät kehittämishankkeet sekä arvion niiden rahoituksesta. Viranomaisten on otettava maakuntaohjelma huomioon toiminnassaan ja edistettävä sen toteutumista. Maakuntaohjelma perustuu viime vuonna hyväksyttyyn Pohjois-Savon pidemmän tähtäimen maakuntastrategiaan ja sen viiteen ”taistelukenttään”.
Pohjois-Savon maakuntaohjelman toimenpide-ehdotukset muodostuvat neljästä toimintalinjasta: 1) talouden uudistumisesta, 2) työvoiman riittävyydestä ja osaamisesta, 3) hyvinvointipalveluista ja hyvinvoinnista sekä 4) toimivasta ja taloudellisesta palvelu- ja kuntarakenteesta ja niiden saavutettavuudesta. Elinkeinoelämän kansainvälistyminen, Kuopion kasvu ja onnistuminen maakunnan tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan veturina, toimiva kuntarakenne sekä Itä-Suomi-yhteistyö ovat kaikki toimintalinjat läpäiseviä tavoitteita.
Metsäklusterista energia- ja biomateriaaliklusteri
Talouden uudistumisessa keskeistä on metsäklusterin kehittäminen energia- ja biomateriaaliklusteriksi. Käytännössä se tarkoittaa puupohjaisen biojalostuksen kehittämistä ja tuotantoa, energiateknologian kehittämistä, biopolttoaineiden saatavuuden parantamista sekä mekaanisen puunjalostuksen tuottavuuden, tuotteiden ja kapasiteetin lisäämistä. Tavoitteena on täyden mittaluokan (400 MW) biodieseltuotantolaitoksen rakentaminen Varkauteen. Koulutuksessa tavoitteina ovat metsäkoneen kuljettajan tutkinnonantoluvan saanti Savon ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän Toivalan metsäopetustoimipisteelle sekä Savonia-ammattikorkeakoulun energiatekniikan nuoriso- ja aikuiskoulutus Varkaudessa.
Talouden uudistamiseen tähdätään myös teknologiateollisuuden kilpailukyvyn ja tuottavuuden nostamisella uudella teknologialla ja tuotantomenetelmillä, lääkekehityksen ja -tutkimuksen vahvistamisella sekä luomalla profiloituneita innovaatioympäristöjä mm. maitotalouteen, akkuteknologiaan, mittaustekniikkaan ja Tahkon matkailuun. Maitotalouden kehittämisveturina on Savonia-ammattikorkeakoulun luonnonvara-ala Iisalmessa.
Pohjois-Savon teknologiateollisuuden kilpailukyvyn kohentamiseksi syntyy Savonia-ammattikorkeakoulun, yliopistojen ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen yhteinen tutkimusohjelma, joka painottuu materiaali- ja pinnoitustekniikkaan, digitaaliseen koneenrakennukseen ja painelaitteisiin. Myös laatu- ja innovaatiojohtaminen nousevat keskeisiksi kehittämiskohteiksi.
Lääkealan kehittämisen painopistealoina ovat erityisesti keskushermosto- ja sydäntauteihin liittyvä lääkekehitys, kuvantaminen, bio-osaamisen uudet mahdollisuudet sekä palveluliiketoiminnan ja tutkimuspuitteiden vahvistaminen.
Innovaatioympäristön vahvistaminen tähtää Pohjois-Savon nostamiseen Suomen vahvimmaksi maitotalousalueeksi investointeja ja kehittämisosaamista lisäämällä. Ydinalueena tässä on Ylä-Savo. Sisä-Savon asema turvataan Suomen vahvimpana marjatuotantoalueena. Mittaus- ja sensoritekniikan soveltamista laajennetaan uusille aloille kuten teknologiateollisuuteen, ympäristötekniikkaan, elintarviketuotantoon, vesihuoltoon, hyvinvointiin ja lääkekehitykseen. Matkailussa ryhdytään markkinoimaan Pohjois-Savoa yhtenä kokonaisuutena, jossa keihäänkärkenä on Nilsiän Tahko lomailussa ja Kuopio kokousmatkailussa. Tahkolle laaditaan kokonaisvaltainen kehittämissuunnitelma.
Elinkeinoelämän kansainvälistämisessä nousee esiin mm. venäjän kielen ja Venäjä-osaamisen lisääminen niin oppilaitosten koulutusohjelmissa kuin yritysten kansainvälistymisprojekteissa.
Kuopion kasvu maakunnan veturiksi elintärkeää
Työvoiman riittävyys ja osaaminen -toimintalinjalla keskeistä on Kuopion kasvun edistäminen koko maakunnan veturiksi erityisesti työvoiman saatavuudessa, työmarkkinoiden toimintaa tukevan aikuis- ja jatkokoulutuksen tehostaminen, työurien pidentäminen mm. työhyvinvoinnilla ja eläköitymisjoustoilla sekä työperäisen maakuntaan muuton edistäminen kotouttamisella ja koulutuksella.
Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi -toimintalinjalla tavoitteena on kuntien, yritysten ja yhteisöjen kumppanuuden parantaminen mm. monituottajamalleilla palvelusetelijärjestelmä mukaan lukien sekä palveluyrittäjyydellä, sosiaali- ja terveyspalvelujen vahvojen tuotantoalueiden kehittäminen sekä elämäntapojen ja kansansairauksien ennaltaehkäisyn parantaminen.
Toimiva ja talouden palvelu- ja kuntarakenne sekä saavutettavuus -toimintalinja sisältää maakunnan hyvien ulkoisten liikenneyhteyksien varmistamisen ja sisäisten yhteyksien kunnossapidon, eri liikennemuotojen yhteistyön sekä vetovoimaisen ympäristön ja kestävän aluerakenteen.
Liikenneyhteyksien parantamisen päätavoitteita on Savon radan liikennöinnin nopeuttaminen, Siilinjärvi – Joensuu- ja Iisalmi - Ylivieska -rataosuuksien sähköistys pidemmällä aikavälillä, ns. alemman tieverkon kunnossapitovarojen vuotuinen lisääminen 20 milj. eurolla, valtateiden 5, 23 ja 9 turvallisuuden ja liikenteellisen välityskyvyn kohentaminen sekä Varkauden-Joroisten lentokentän ilmaliikenteen jatkuminen ja usean lentoyhtiön välisen kilpailutilanteen säilyminen Kuopion lentokentällä. Tietoliikenneyhteyksien kehittämistavoitteena on haja-asutusalueiden nopeat laajakaistayhteydet mahdollistavan valokuiturunkoverkon rakentaminen v. 2010-2014 ja vähintään 100 Mb/s –tehoisten laajakaistayhteyksien ulottaminen lähes kaikkiin pohjoissavolaisiin kotitalouksiin.
Lähes 1,5 miljardia euroa liikkeellä
Pohjois-Savoon kohdentuu v. 2011-2014 EU:n ohjelmarahoitusta 145,5 milj. euroa sekä valtion aluehallinnon ja oppilaitosten kehittämisrahoitusta 1 006 miljoonaa. Tämän 1,15 miljardin euron julkisen aluerahoituksen lisäksi liikkeellä on 101,6 miljoonaa kuntien vastinrahoitusta hankkeille sekä yritysten rahoitusosuutta noin 200 milj. euroa. Rahoituksen yhteismäärä nousee 1 453 milj. euroon, mikä suuruusluokaltaan lopuillaan olevan maakuntaohjelmakauden 2006-2010 tasoa. Julkisesta aluerahoituksesta suurin osuus, noin 0,54 miljardia, menee talouden uudistamisen toimintalinjalle. Toimiva ja taloudellinen palvelu- sekä kuntarakenne ja saavutettavuus -toimintalinjalle kanavoituu 0,33 miljardia. Työvoiman riittävyys ja osaaminen -toimintalinja saa 0,18 sekä hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi -toimintalinja 0,1 miljardia.
Maakuntaohjelman vuosittainen toteutus perustuu sen toteuttamissuunnitelmaan ja maakunnan yhteistyökirjaan, joka määrittää EU:n ohjelmarahoituksen kohdentumista.
Laajapohjainen valmistelu taustalla
Pohjois-Savon liitto on valmistellut maakuntaohjelman yhteistyössä kuntien, seutujen, valtionhallinnon, elinkeinoelämän, työmarkkinajärjestöjen ja muiden maakunnan keskeisten tahojen kanssa. Ohjelmaluonnos ja sen ympäristöselostus olivat yleisön nähtävillä 16.3.-15.4.2010. Siitä pyydettiin 83 tahon lausunnot. Niitä tuli 53. Noin sadassa asiantuntijahaastattelussa painottuivat aiempaa vahvemmin yritysmaailman näkemykset sekä tiiviimpi yhteistyö valtion aluehallinnon, erityisesti ELY-keskuksen kanssa. Ohjelmaehdotus oli maakunnan yhteistyöryhmän käsittelyssä.
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020:n aiesopimukselle hyväksyntä ja rahoitus
Maakuntahallitus hyväksyi Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 -hanketta koskevan Itä-Suomen maakuntien välisen aiesopimuksen sekä Pohjois-Savon asukaslukua vastaavan 12 000 euron osuuden hankerahoituksesta. Edellytyksenä on, että muut Itä-Suomen maakunnat hyväksyvät myös aiesopimuksen ja rahoituksen. Pohjois-Savon liittoa hankkeen ohjausryhmässä edustavat erityisasiantuntija Juhani Pirskanen ja EU-hankekoordinaattori Kari Tarkiainen. Hanketta koordinoi Pohjois-Karjalan maakuntaliitto.
Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020:ssa päivitetään v.2008 valmistunut Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2015. Päivityksessä otetaan huomioon mm. Suomen velvoite esittää EU:lle toimintasuunnitelma bioenergian 38 prosentin osuuden saavuttamisesta energiatuotannossa. Bioenergiaohjelmassa ovat mukana Pohjois-Savon lisäksi Pohjois-Karjala, Etelä-Savo, Etelä-Karjala ja Kainuu.
Hankerahoituspäätöksiä
Maakuntahallitus myönsi 8 250 euroa maakuntaliiton hankkeeseen alueellisen oppilashallintojärjestelmien käyttö- ja tukipalvelujen esiselvitykseen. Hanke selvittää kolmessa vaiheessa Kuopion kaupungin koulutuspalvelukeskuksen asiantuntijapalvelujen tarjoamismahdollisuuksia ja toteutusmalleja muille kunnille. Tätä nykyä Kuopion kaupunki myy oppilashallintojärjestelmäpalveluja Siilinjärven, Maaningan ja Karttulan kunnille. Hanke selvittää myös Kuopion kaupungin ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin yhteisesti omistaman ISTEK Oy:n tietohallintopalvelujen myyntiä ulkopuolisille kunnille.
Maakuntahallitus merkitsi tiedokseen maakuntajohtaja Jussi Huttusen viisi hankerahoituspäätöstä. Hän myönsi Ylä-Savon Kehitys Oy:n hallinnoimalle Rautainen Savo palvelut – teknologiayritysten kenttätyö -hankkeelle EU-tukea noin 1,21 milj. euroa, Varkauden kaupungin hallinnoimalle Varkauden – Pieksämäen seudun KOKO 2010 -hankkeelle 127 100 euroa maakunnan kehittämisrahaa ja 18 675 euroa Varkauden talousalueen aluekehitysohjelmasta, Varkauden kaupungin, Soisalon opiston ja Lastenkulttuurikeskus Verson hallinnoimalle Versoverkko-hankkeelle lähes 28 000 euroa maakunnan kehittämisrahaa. Pohjois-Savon liiton hallinnoima Itä-Suomen matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskusklusteri sai reilut 12 500 euroa. Lisäksi Sisä-Savon seutuyhtymän hallinnoima Elintarvike-Futuria – kestävää kehitystä elintarvikeyrityksille -hanke sai jatkorahoitusta.
