Pohjois-Savon maakuntahallitus päätti kokouksessaan 15.3.2010 asettaa Pohjois-Savon maakuntaohjelman luonnoksen ja sen ympäristöselostusluonnoksen yleisön nähtäville 16.3.-15.4. sekä viranomaislausunnolle. Vuosia 2010-2014 koskeva maakuntaohjelmaehdotus tulee ensi toukokuussa maakuntahallituksen ja kesäkuussa maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi. Maakuntaohjelma määrittelee toimenpiteet viime syksyllä hyväksytyn Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2030:n strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi, keskeisimmät kehityshankkeet ja arviot niiden rahoittamisesta. Pohjois-Savon liitto valmistelee maakuntaohjelmaa kuntien, seutujen, valtion aluehallinnon, elinkeinoelämän, työmarkkinajärjestöjen ja muiden keskeisten tahojen kanssa.
Maakuntaohjelmaluonnoksen toimenpide-ehdotukset muodostuvat neljästä toimintalinjasta: talouden uudistamisesta, työvoiman riittävyyden ja osaamisen turvaamisesta, hyvinvointipalvelujen ja hyvinvoinnin kehittämisestä sekä kestävästä aluerakenteesta ja maakunnan saavutettavuudesta. Lakisääteinen maakuntaohjelman ympäristöselostus arvioi sen vaikutuksia ympäristöön. Kaikkia näitä toimintalinjoja tukevia tavoitteita ovat Kuopion kasvu ja onnistuminen maakunnan tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan veturina sekä väestö- ja työpaikkakasvun vauhdittajana. Kuopion alueen väestökasvu on ohjelman mukaan nostettava tuhanteen vuodessa. Sen on profiloiduttava Suomen kuudenneksi vahvimmaksi innovaatio- ja tutkimuskeskittymäksi nostamalla etenkin bio- ja hyvinvointiteknologian sekä hyvinvointipalvelujen tasoa.
Metsäklusterista energia- ja biomateriaaliklusteri
Talouden uudistamisessa keskeistä on metsäklusterin kehittäminen energia- ja biomateriaaliklusteriksi. Se tarkoittaa ensisijaisesti puupohjaisen biojalostuksen kehittämistä ja tuotantoa maakunnassa, energiateknologian kehittämistä, biopolttoaineiden saatavuuden lisäämistä sekä mekaanisen puunjalostuksen tuottavuuden, tuotteiden ja tuotantokapasiteetin kasvattamista. Tärkeimpiä toimenpiteitä näiden tavoitteiden saavuttamisessa ovat noin 400 MW:n biodieseltuotantolaitoksen rakentaminen Varkauteen, uuden akkuteknologian kehittäminen, energiapuun kustannustehokkaiden korjuuketjujen ja puuhiilen tuotannon kehittäminen, maatilojen bioetanoli- ja -kaasutuotannon kehittäminen, energiateknologian nuoriso- ja aikuiskoulutuksen aloittaminen Savonia ammattikorkeakoulussa tänä vuonna sekä uusien tuotteiden kehittäminen biojalostukseen ja mekaaniseen puunjalostukseen.
Pohjoissavolaisen teollisuuden tuottavuuden kohentamiseen pyritään maakuntaohjelmaluonnoksessa mm. vahvalla metalliteollisuuden osaamiskeskittymällä sekä nostamalla alihankkijoiden tuottavuutta ja tuotannon laatua.
Vetovoimaiset maakuntakeskukset painopisteenä
Maakunnan keskusten profiloitumista ja vetovoimaa aiotaan lisätä vahvistamalla Kuopiota lääketieteen, lääkekehityksen, bioteknologian, luonnontieteiden, hyvinvoinnin, turvallisuusriskienhallinnan ja ympäristöteknologian keskuksena. Kuopion on myös vankistettava veturirooliaan koko maakunnan tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotoiminnassa. Varkautta vahvistetaan ympäristöystävällisen energia- ja bioenergiateknologian sekä biojalostuksen ja Ylä-Savoa liikkuvien työkoneiden ja maidonjalostuksen keskuksena. Tavoitteeseen pyritään niin ikään mittaus- ja sensoritekniikan ja laskennallisen osaamisen sovelluksilla, lääkealan ja bioprosessien kehittämisellä, nostamalla Pohjois-Savo maan vahvimmaksi maitotalousalueeksi ja kehittämällä Tahkoa Itä-Suomen matkailuverkoston veturina. Tähän liittyy matkailun Kuopio-Tahko -kehittämiskäytävän edistäminen ja Pohjois-Savon matkailun markkinointi yhtenä kokonaisuutena.
Elinkeinoelämän kansainvälistymiseen tähdätään maakuntaohjelmaluonnoksessa yritysten kansainvälisen liiketoimintaosaamisen ja erityisesti Venäjä-osaamisen kehittämisellä sekä keskinäisellä verkottumisella. Tähän liittyy venäjänkielen ja koulutuksen lisääminen oppilaitoksissa, kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisohjelman käynnistäminen yliopisto- ja ammattikorkeakouluopetuksessa sekä alueellisten pääomarahastojen rahoitusmahdollisuuksien turvaaminen.
Työvoiman riittävyys ja osaaminen sekä hyvinvointipalvelut turvattava
Työvoiman riittävyyden ja osaamisen turvaamiseksi maakuntaohjelmaluonnos esittää Kuopion kasvun tukemista maakunnan veturina, edistämällä työmarkkinoita tukevaa koulutusta erityisesti sosiaali- ja terveysalalla, perusteollisuudessa, rakentamisessa, logistiikassa sekä metsä- ja maataloudessa, tehostamalla nuorten pääsyä työmarkkinoille mm. jatketulla työssä oppimisella, pidentämällä työuria ja edistämällä työperäistä maahanmuuttoa.
Hyvinvointipalvelujen ja hyvinvoinnin edistämiseen maakuntaohjelmaluonnos tähtää sosiaali- ja terveyspalvelujen ylikunnallisia yhteistuotantoalueita perustamalla, tehostamalla julkisen sektorien tuottavuutta sekä vahvistamalla Kuopiossa Itä-Suomen yliopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun asemaa johtavana terveys- ja hyvinvointipalvelujen osaajana. Keskeistä on myös kuntien, yritysten ja yhdistysten kumppanuus palvelutuotannossa mm. lisäämällä yritysten osuutta kuntapalvelujen tuotannossa ja kehittämällä alueellista palvelujen tuottajaverkostoa. Tähän liittyvät julkisten toimitilojen avaaminen yksityiselle palvelutuotannolle ja toimitilojen rakentaminen palveluyritysten käyttöön. Huomiota kiinnitetään maakuntaohjelman luonnoksessa myös pohjoissavolaisten kannustamiseen terveellisempiin elämäntapoihin.
Tehokkaat sisäiset ja ulkoiset yhteydet varmistettava
Tehokkaiden liikenneyhteyksien varmistamiseksi maakuntaohjelmaluonnos korostaa Savon radan kunnostamista nopeiden junayhteyksien saamiseksi niin Helsinkiin, Pietariin kuin Kajaaniinkin. Tiestössä pääpaino on valtateiden 5, 9 ja 23 parantamisessa unohtamatta metsä- ja maatalouden kuljetuksille tärkeää pientieverkkoa. Lentoliikenteessä painottuvat Kuopion-Rissalan kentän kilpailukyky sekä Varkauden-Joroisten kentän lentoliikenteen säilyminen. Ohjelmaluonnokseen sisältyy taajamajunaselvitys Suonenjoki-Kuopio-Siilinjärvi-Lapinlahti-Iisalmi -välillä sekä Itä-Suomen logistiikkakeskus Kuopion Matkukseen v. 2013-2104. Kestävän aluerakenteen varmistamiseen liittyy nopeiden laajakaistayhteyksien rakentaminen haja-asutusalueille valokuiturunkoverkolla 2010-2014.
EU:n rakennerahastotuen ja kansallisen rahoituksen strategiset pääkohteet ovat Pohjois-Savossa teknologiateollisuuden tuotannolliset ja teknologiset menetelmät ja verkostot, metsäteollisuuden uudistuminen energia-alalle ja biojalostukseen, mittaustekniikan ja laskennallisen osaamisen soveltaminen, maitotalouden osaamisen, toimintaympäristön ja jalostuksen kehittäminen, lääkeklusteri, matkailu, hyvinvointipalvelujen valmistelu- ja toteutustyökalut sekä niitä tukevat tietojärjestelmät.
Tuottavuutta nostettava Pohjois-Savossa
Pohjois-Savon maakuntaohjelmaa taustoittaa maakunnan aluetalouden kasvueron kuroutuminen umpeen muuhun maahan nähden viime vuosikymmenellä etenkin Kuopion ja Ylä-Savon seutujen keskimääräistä nopeammalla kasvulla. Toisaalta Pohjois-Savon aluetuote on yhä noin viidenneksen jäljessä koko maan bruttokansantuotteesta. Se johtuu pääosin heikosta tuottavuuden kehityksestä. Tuotannon arvonlisäys työntekijää kohti on pudonnut lisää maan keskiarvosta. Toimialoittain valtakunnallisessa vertailussa menestyvät hyvin rakentaminen, logistiikka-ala, kauppa ja alkutuotanto kun taas sosiaali- ja terveyspalvelut, koulutus ja julkinen hallinto kärsivät suurimmista tuottavuusvajeista. Yksityissektorilla paperi- ja teknologiateollisuudella ovat suurimmat tuottavuuden nostopaineet.
-----------------------------------------------
Nimityksiä
Maakuntahallitus nimesi Pohjois-Savon informaatioteknologia- eli IT-yhteistyöryhmän jäseniksi Tuusniemen kunnanjohtaja Jouni Perälän ja Istekki Oy:n toimitusjohtaja Urpo Karjalaisen. Pohjois-Savon ELY-keskuksen edustajiksi maakunnan yhteistyöryhmän (myr) varsinaisiksi jäseniksi maakuntahallitus nimitti ylijohtaja Kari Virrannan, EU-koordinaattori Timo Ollilan, yritystutkija Eija Pihlajan, johtaja Petri Keräsen ja johtaja Jari Mutasen. Tekesin edustaja nimetään myöhemmin.
Maakuntahallitus hyväksyi Pohjois-Savon liiton viime vuoden tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen. Tilinpäätös päätyi 114 000 euroa alijäämäiseksi. Se katetaan edellisvuosien ylijäämistä. Liiton toimintakulut olivat noin 3,56 milj. euroa ja -tuotot noin 3,4 miljoonaa.
