Pohjois-Savon maakuntavaltuuston syyskokouksessaan 8.11. hyväksymä Pohjois-Savon maakuntakaava on ensimmäinen koko maakunnan kattava, kaikki maankäyttöluokat samanaikaisesti käsittävä maankäytön suunnitelma yhdessä aiemmin hyväksyttyjen Kuopion seudun maakuntakaavan ja Leppävirran pohjoisosan valtatie 5:n maakuntakaavan kanssa. Kokonaisuus mahdollistaa ja edistää Pohjois-Savon monipuolista kehitystä ja kasvua vuosikymmeniksi.
Lopullisessa maakuntakaavassa on uutta sen luonnosvaiheeseen nähden muun muassa jätteenpolttolaitosten merkinnät, uusia maisema-alueita, turvesoiden määrän väheneminen sekä joitakin täsmennyksiä.
Maakuntakaavan toteuttamis- ja ylläpitoinvestoinnit ovat seuraavien 50 vuoden aikana VTT:n laskelmien mukaan 16 miljardia euroa. Siitä suurin osa muodostuu rakennusten rakentamisesta. Niiden kustannuksiksi on laskettu 3 000 euroa/kerrosalaneliömetri. Muut kustannukset syntyvät verkostoista ja alueen sisäisistä liikenneväylistä. Uusien päätiehankkeiden osalta toteutusinvestoinnit ovat 600 milj. euroa ja ratahankkeissakin useita satoja miljoonia.
Viitostievyöhyke selkärankana
Maakuntakaavan tavoitteena on toimiva aluerakenne niin, että viitostievyöhyke toimii selkärankana ja tukena on valtatie 9:een perustuva itä-länsi -suuntainen vyöhyke. Kuopio, Varkaus ja Iisalmi ovat maakunnan toiminnalliset keskukset. Niiden työssäkäyntialueet kattavat suurimman osan maakunnasta ja ulottuvat Varkauden seudulla Etelä-Savon puolelle. Maakuntakaavalla halutaan edistää erityisesti näillä vyöhykkeillä yritystoimintaa ja joukkoliikennettä. Kasvavan matkailuelinkeinon ja virkistyksen kehittämisvyöhykkeiksi on osoitettu luontaisten mahdollisuuksien ja nykytoiminnan perusteella parhaat alueet reunaehtoineen. Maakuntakaavan väestöllisenä mitoitusperustana on 255 000 asukasta vuonna 2030. Siitä noin 135 000 sijoittuisi nykyiselle Kuopion seudulle.
Maakuntakaavassa on alueiden käytön ja yhdyskuntarakentamisen keskeiset periaatteet ja siinä osoitetaan maakunnan kehittämiselle tarpeelliset alueet. Kaavassa huolehditaan maakunnan energia- ja kiviainesomavaraisuudesta, luonnon- ja kulttuuriympäristöarvoista ja kehitetään matkailua, seudullista kauppaa, taajama- ja kyläverkkoa sekä liikennejärjestelmää.
Maakuntakaava sisältää 745 aluevarausta, noin 1 400 kohdemerkintää ja lähes 700 alueen erityisominaisuuksia kuvaavaa merkintää. Koko kaava-alueen pinta-ala on noin 20 000 km2.
Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa tai muutettaessa kuntien yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä muissa alueidenkäytön toimenpiteissä. Viranomaisten on otettava maakuntakaava huomioon ja pyrittävä edistämään sen toteutumista. Maakuntakaava kumoaa voimassaolevat Koillis-Savon, Sisä-Savon ja Varkauden seudun seutukaavat sekä Ylä-Savon maakuntakaavan. Se tuo myös muutoksia Kuopion seudun maakuntakaavaan ja Leppävirran pohjoisosan valtatie 5:n maakuntakaavaan. Muutokset koskevat kehittämisperiaate-merkintöjä, kauppaa, kulttuuriympäristöä, keskustatoimintojen aluetta ja jätteen energiakäyttöä.
Laadukasta asumista ja kilpailukykyisiä työpaikka-alueita
Maakuntakaava ohjaa asutusta keskustaajamiin ja kyliin yhdyskuntakustannusten ja liikennemäärien kasvun hillitsemiseksi. Taajamien laajenemiset on osoitettu ympäristön ja infrastruktuurin kannalta sopivimmille alueille. Muutamissa taajamissa yhdyskuntarakennetta tiivistetään erityisesti raideliikenteen edistämiseksi. Maaseudun asutusta ohjataan kyliin, jotka on osoitettu nykyisen asutuksen, tiestön ja vesihuollon perusteella. Myös loma-asutuksen tihentyminen ja ympärivuotistuminen on suositeltavinta kyläalueilla.
Teollisuus ja työpaikka-alueita on maakuntakaavassa osoitettu tavoitellun työpaikkakehityksen mukaisesti. Ne sijoittuvat pääosin Kuopion seudulle. Pienet teollisuusalueet sijoittuvat taajama- ja keskustatoimintojen alueille. Kiuruvedelle maakuntakaava mahdollistaa mm. uuden teurastamon rakentamisen, jos Atria päättää lopullisesti lakkauttaa Kuopion yksikkönsä.
Maaseudun kehittämisvyöhykkeitä löytyy maakuntakaavassa Maaningalta sekä Iisalmi-Kiuruvesi -väliltä. Niillä sovitetaan yhteen maatalouden harjoittamista ja kehittämistä sekä asutuksen leviämistä ja valtakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisemaa.
Tilaa vievälle kaupalle useita tilavarauksia
Maakuntakaavassa on mahdollistettu kaupan kehittyminen yhdyskuntarakennetta eheyttävästi ottaen huomioon kaupan kilpailuedellytykset. Kaavassa on seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitettu nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen pääosin keskusta-alueille. Näin vähennetään asiointiliikennettä ja turvataan keskustojen erikoistavarakauppa sekä tasapainoisen palveluverkon säilyminen.
Esimerkiksi Kuopion eteläosiin on kaavoitettu maksimissaan 100 000 kerrosneliömetrin suuruinen seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan ja tilaa vievän kaupan kehittämisvyöhyke. Siitä tosin menee IKEA:n käyttöön runsas 40 000 k-m2. Lisäksi Varkaudessa valtatie 23:n ja Varkaudenportin välille kaavoitettu kaupan kehittämisvyöhyke 20 000 k-m2:lle. Tilaa vievän kaupan alueita on maakuntakaavassa Siilinjärven Toivalassa viitostien lähituntumassa (noin 56 000 k-m2), Iisalmessa ohikulkutien tuntumassa, Nilsiässä ja Leppävirralla.
Pohjois-Savon liiton suunnittelujohtaja Paula Qvickin mukaan maakuntakaavan joustamisen puitteissa on mahdollista sijoittaa Varkauden keskustassa Stora Ensolta tyhjiksi jääviin tehdastiloihin esimerkiksi kaupan tarvitsemia tiloja.
Liikenteessä saavutettavuutta ja sujuvuutta
Maakuntakaava mahdollistaa maakunnan liikennejärjestelmän kehittämisen. Kehittämiskohteena on erityisesti Savon rata, jonka nopeuttamiseen ja kaksiraiteistamiseen kaavassa varaudutaan. Tieliikenteen sujumiseksi viitostie on osoitettu maakuntakaavassa valtatienä ja runkotienä. Se mahdollista tien parantamisen kauttaaltaan sekä eritasoliittymät ja rinnakkaistiejärjestelyt tarvittaessa useammilla kaistoilla.
Huomattavimmat luonnonmaisemaan kohdistuvat vaikutukset syntyvät valtatie 9:n (entinen 17) merkittävistä parannuksista. Kaupunkikuvallisesti suurimmat vaikutukset tulevat valtatie 23:n uudesta linjauksesta Varkauden kohdalla, missä tielle tulee syväväyläsilta 24 m:n alikulkukorkeudella. Valtatie 5:ä joudutaan rakentamaan uuteen paikkaan myös Lapinlahden Nerkoolla ja Leppävirran Nikkilänmäen kohdalla. Merkittävästi parannettavia tieosuuksia ovat Pöljä-Lapinlahti (vt 5) ja Vehmasmäki-Suonenjoki-maakunnan raja (vt 9) -tieosuudet.
Vesiliikenteessä merkittävin hanke on Leppävirran ja Suonenjoen alueelle sijoittuva Päijänne-Saimaa -kanava. Kuopio-Tahko -kehittämisvyöhykkeessä on tavoitteena henkilöliikenteen raideyhteys Savon radalta Tahkolle. Maakuntakaavassa yhtenä painopisteenä on Tahkon alueen matkailullinen hyödyntäminen. Kaavalla mahdollistetaan yöpymispaikkamäärän nostaminen nykyisestä noin 8 000:sta 30 000:een. Ns. Tahkon korotushanketta ei kaavaan sisälly eikä mahdollisteta useastakaan syystä.
Luonnon monimuotoisuutta ja kulttuuriympäristön kerroksellisuutta
Luonnonsuojelualueita on tarkistettu ja täydennetty maakuntakaavassa suojeluohjelmien, rauhoituspäätösten, nykyisten kaavojen ja selvitysten perusteella. Natura-alueiden luonnonarvojen säilyminen on otettu maakuntakaavassa huomioon karsimalla merkintöjä ja antamalla suunnittelumääräyksiä. Maa-ainesten otolta suojataan merkittävimmät harju- ja kallioalueet. Uusia alueita on osoitettu eniten valtion maille.
Kulttuuriympäristökohteet perustuvat laajaan maakunnalliseen selvitykseen sekä uusiin valtakunnallisiin kulttuuriympäristö- ja -maisema -selvityksiin. Maakuntakaavassa on runsaasti nykyisten arvokohteiden tarkistuksia ja täydennyksiä, jotka edistävät kulttuuriympäristön hoitoa kuntakaavoituksessa ja muussa suunnittelussa. Matkailu- ja virkistysalueet sekä ulkoilureitit ovat matkailuvyöhykkeiden toiminnallinen perusta.
Maakuntakaava parantaa ympäristön tilaa ohjaamalla luonnonvarojen hyödyntämisen ympäristön kannalta sopivimmille alueille. Turve on sähkön ja kaukolämmön yhteistuotannossa edelleen Pohjois-Savon merkittävin energianlähde. Maakuntakaava ohjaa turvetuotantoa kauttaaltaan ojitetuille ja luonnontilansa menettäneille soille. Suunnittelumääräyksillä asetetaan lisäksi reunaehtoja vesiensuojelun perusteella valituille valuma-alueille. Turvetuotantoon soveltuvia alueita on eniten Ylä-Savossa Vuoksen vesistöalueen latvoilla.
Kaavaehdotuksessa on sata turvetuotantoon soveltuvaa aluetta. Niiden tuotantokelpoinen suopinta-ala on noin 4 700 ha. Turvetuotannon aluevaraukset eivät kuitenkaan kata vuoteen 2030 yltävää laskennallista tuotantotarvetta, jos turpeen käyttö säilyy nykytasolla. Pohjois-Savo ei olisi näin ollen jatkossakaan omavarainen turvetuotannossa. Riittävien tuotantoalueiden osoittamista vaikeuttaa se, että Geologian Tutkimuskeskus on tutkinut vasta noin 60% maakunnan soista.
Maakuntakaava varautuu merkittävään siirtymään luonnonsorasta kalliokiviaineksen käyttöön. Siihen on varattu riittävästi kiviainekseltaan hyvälaatuisia ja sijainniltaan sopivia kallioalueita eri puolilta maakuntaa. Maakuntakaava sisältää kaivostoimintaa ajatellen malmipotentiaaliset aluemerkinnät Rautavaaran kaakkoisosassa, Leppävirralla ja Kiuruvedellä sekä lisäksi timanttiesiintymiin liittyen Kaavilla ja Tuusniemellä.
Yhdyskuntatekniikalla huoltovarmuutta ja turvallisuutta
Maakuntakaavassa on viisi jätteenkäsittelyaluetta suojavyöhykkeineen. Ne sijaitsevat Kuopion jätekeskuksessa Heinälamminrinteellä, Varkauden Pukkikankaalla, Iisalmen Peltomäessä, Leppävirran Riikinnevalla ja Kuopion Sorsasalossa. Jätteen energiakäytön edistämiseksi on vaikutuksiltaan arvioiduille kohteille esitetty mahdollisuus jätteen energiakäyttöön. Lisäksi muutamalle suurelle teollisuuslaitokselle Kuopiossa, Iisalmessa, Lapinlahdella ja Varkaudessa on esitetty mahdollisuus käyttää jätettä rinnakkaispolttoaineena.
Maakuntakaava sisältää nykyiset seudulliset vesi- ja jätevesihuollon runkolinjat sekä uudet tavoitteelliset runkolinjayhteydet, joiden toteuttaminen varmistaa vesihuollon.
Kuopion Matkukseen osoitetaan logistiikkakeskus, joka mahdollistaa ympärivuorokautisen tavaralogistiikan tehostamisen maantie- ja rautatiekuljetuksia yhdistämällä jopa raskaassa tavaraliikenteessä. Se vähentää logistiikkakustannuksia ja ilmastopäästöjä sekä lisää liikenneturvallisuutta, kun parhaimmillaan jopa 190 rekka-autolastillista päivässä eli neljänneksen tiellä liikkuvasta kuorma-autoliikenteestä siirtyy rautateille.
Mittava valmisteluprosessi takana – uusi tuulivoimamaakuntakaava valmistelussa
Vuoden 2007 alussa Pohjois-Savon liitossa käynnistyneeseen maakuntakaavan valmisteluun osallistui yli 150 henkilöä ja kahdeksan eri työryhmää. Kaavahanketta käsitteleviä kokouksia on ollut lähes sata, kertoo maakuntakaavahanketta johtanut Pohjois-Savon liiton suunnittelujohtaja Paula Qvick. Maakuntakaava lähtee ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Se tullee voimaan vuoden 2011 lopulla ympäristöministeriön vahvistusmenettelyn myötä.
Pohjois-Savon liitto on käynnistänyt viiden sisä-Suomen maakuntaliiton kanssa tuulivoimamaakuntakaavan valmistelutyön. Ensi vuonna se etenee osallistumisarviointisuunnitelmaan ja kaavaluonnokseen yleisön nähtäville.
