Viiden itäsuomalaisen maakunnan eli Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon edustajista koostuva Itä-Suomen neuvottelukunta edellyttää, että puolustusvoimien maantieteellinen läsnäolo koko maassa on turvattava osana puolustusvoimien toimintojen ja rakenteiden uudistamistyötä. Käytännössä se tarkoittaa muun muassa varusmieskoulutuksen säilyttämistä joka maakunnassa puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen yksikössä. Neuvottelukunta haluaa periaatteen kirjattavaksi seuraavaan hallitusohjelmaan.
Neuvottelukunta esittää seuraavaan hallitusohjelmaan myös sisävesiliikenteen edellytysten turvaamista. Etelä-Karjalan liitto on nostanut esiin erityisesti Saimaan kanavan liikennöintimaksujen pitämisen kohtuullisena mahdollisissa väylämaksujen tarkistuksissa. Neuvottelukunta on lisäksi laatimassa ensi vuonna yhteistä hankelistaa seuraavan eduskunnan liikennepoliittista selontekoa silmälläpitäen.
Niin ikään liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla neuvottelukunta esittää hallitusohjelmaan liikenneinfrastruktuurin eli väylästön kehittämistä tasapainoisesti mm. alueiden saavutettavuuden kehittämisohjelmalla. Siihen on sisällytettävä perusväylänpidon voimavarat, lentoliikenteen julkinen palveluvelvoite, joukkoliikenteen tarpeet harvaan asutuilla alueilla ja laajakaistayhteyksien rakentaminen. Samalla on lisättävä valtion rahoitusta Laajakaistaa kaikille -hankkeen toteuttamiseksi täysimittaisesti. Julkisen joukkoliikenteen palvelutaso on turvattava hallitusohjelmaan kirjattavilla riittävillä voimavaroilla ja toimenpiteillä. Samoin siinä on korostettava ja tuettava EU:n sekä Venäjän rajamaakuntien erityisasemaa elinkeinoelämän, kaupan ja palveluelinkeinojen kehittämisessä.
Nuorison työllisyyteen erityishuomiota
Itämaakunnat korostavat kuntatalouden tasapainottamista toteuttamalla valtionosuuksien indeksitarkistukset täysimääräisinä ja viipymättä, korjaamalla valtionosuusjärjestelmää oikeudenmukaisemmaksi, ottamalla sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksissa huomioon kustannuksia kasvattavat Itä-Suomen haitat sekä lisäämällä investointirahoitusta Itä- ja Pohjois-Suomeen kuntien talouden ja työllisyystilanteen, erityisesti nuorisotyöllisyyden parantamiseksi. Tulevaisuudessakin on taattava samalla verotustasolla yhtäläiset palvelut kunnissa jatkamalla verotulojen tasausjärjestelmää. Valtionosuusjärjestelmästä on tehtävä läpinäkyvämpi ja ennakoitavampi.
Neuvottelukunta edellyttää valtion työpaikkojen alueellistamisen jatkamista, palvelujen tasapuolista saatavuutta harvaan asutuille alueille mm. yhteispalvelupisteillä ja hallinnon uudistuksen jatkamista. Hallituksen on laadittava toimintaohjelman harvaan asuttujen alueiden palvelujen saatavuuden turvaamiseksi ja kehittämiseksi.
Itä- ja Pohjois-Suomelle yhä vahva asema aluepolitiikassa
Itä-Suomen neuvottelukunnan muita hallitusohjelmatavoitteita ovat mm. kansallisen sekä EU:n alue- ja rakennerahastopolitiikan vahvistaminen niin, että vuoden 2013 jälkeenkin tuetaan maamme haasteellisimpia alueita eli Itä- ja Pohjois-Suomea. Suomen kansallisen aluepolitiikan keskeisenä osana on oltava alueiden saavutettavuuden parantaminen, maakuntien kansainvälistymisen ja innovaatiopolitiikan tukeminen, yritysten toimintaedellytysten vahvistaminen Itä- ja Pohjois-Suomessa, kuljetustuen laajentaminen pk-yritysten logistiikkatueksi sekä sitomattoman maakunnan kehittämisrahan lisääminen. Hallitusohjelmaan on sisällytettävä myös erillinen energiapolitiikkaohjelma, jonka osana pitää käynnistää kansallinen bioenergiaohjelma.
Itä-Suomen maakunnat vaativat kaivos- ja mineraalipolitiikkaan vahvaa valtion mukanaoloa mm. panostamalla rahoituksellisesti ja omistuksellisesti enemmän ns. junioriyhtiötoimintaan uusien kaivoshankkeiden jalostamiseksi. Samalla lisääntyisi kaivosraaka-aineiden kotimainen jatkojalostus. Hallitusohjelmaan halutaan sisällyttää myös kiinteä budjettimääräraha työ- ja elinkeinoministeriölle uusyrityskeskuksien sekä muiden elinkeinoelämän kehittämisorganisaatioiden tukemiseksi.
Venäjän kielen opetusta vahvistettava Itä-Suomessa
Opetusministeriön hallinnonalalla itämaakunnat haluavat hallitusohjelmaan kielivalintojen monipuolistamista ja venäjän kielen opetuksen vahvistamista Itä-Suomessa. Lisäksi osaamista on vahvistettava alueellisesti kattavalla korkeakouluverkolla sekä innovaatiopolitiikalla. Tämä tarkoittaa mm. Itä-Suomen yliopiston kolmen kampuksen rakenteen turvaamista ja lisää voimavaroja Savonlinnan opettajankoulutukseen sekä normaalikoulun peruskorjaukseen. Samoin hallitusohjelmaan on sisällytettävä eläinlääkäreiden erikoistumistoimien perustaminen Kuopioon mm. Sorsasaloon suunniteltuun hevos/eläinsairaalaan.
Hallituksen on neuvottelukunnan mielestä sitouduttava edistämään aktiivisesti EU:ssa viisumipakon poistamista EU:n ja Venäjän väliltä, lisäämään Itä-Suomen kaikkien rajanylityspaikkojen kapasiteettia, avaamaan Parikkala kansainväliselle maantieliikenteelle sekä Imatrankoski EU:n ja Venäjän väliselle rautatieliikenteelle.
EU:n seuraavaan ohjelmakauteen vaikuttaminen tehostuu
Neuvottelukunta päätti sisällyttää ensi vuoden toiminnan pääsuuntaviivoihin hallitusohjelmaan vaikuttamisen lisäksi yhteisen kannanoton sekä aloitteiden laatimisen valtion talousarvioon 2012 liittyen. Pohjois- ja Itä-Suomen yhteistyöllä on neuvottelukunnan mielestä vaikutettava tehokkaasti sekä kansallisen että EU:n alue- ja rakennepolitiikan valmisteluun vuoden 2013 jälkeisellä seuraavalla ohjelmakaudella. Tältä osin yhteistyötä tehdään myös Harvaan asuttujen alueiden verkoston (NSPA) kanssa. Merkittävänä työvälineenä edunajamisessa on edelleen Itä-Suomen EU-toimisto Brysselissä.
Neuvottelukunta merkitsi tiedoksi Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen Brysselin EU-toimistojen yhdistymisessä otetun aikalisän. Tavoitteena on selvittää ensi vuoden alkupuolella yhdistymisen vielä avoimia kysymyksiä. Etelä-Karjalan liitto on päättynyt osallistua myös vuonna 2011 Itä-Suomen EU-toimiston toimintaan.
Etelä-Savolle vetovastuuvuoro
Itä-Suomen neuvottelukunnan seuraava kokoontuminen on 16. helmikuuta 2011 Helsingissä. Neuvottelukunnan vetovastuuvuoro siirtyy vuoden vaihtuessa Pohjois-Savon liitolta Etelä-Savon maakuntaliitolle.
Pohjois-Savon liiton maakuntajohtaja Jussi Huttunen korostaa alkuvuoden haasteellisuutta Itä-Suomen edunvalvonnalle uuden hallitusohjelman laatimisen sekä epävakaiden talous- ja työllisyysnäkymien vuoksi. -Myös vuonna 2014 alkavan EU:n seuraavan ohjelmakauden valmistelu vauhdittuu. Meneillään on lisäksi merkittäviä kansallisia hallinnon toiminnallisia ja rakenteellisia uudistuksia. Itä-Suomen maakuntien hyvä yksituumaisuus antaa vahvan perustan edunajamisessa.
