Pohjois-Savon liiton maakuntavaltuusto hyväksyi kokouksessaan 9.11. yksimielisesti maakuntasuunnitelman, jossa esitetään Pohjois-Savon pitkän tähtäimen kehitystavoitteet ja -strategiat vuoteen 2030 asti.
Valtuusto teki vain puolentusinaa yksittäistä muutosta Pohjois-Savon liiton maakuntahallituksen aiemmin hyväksymään, lähes 200 henkilön laajalla avoimella valmistelulla laatimaan maakuntasuunnitelman luonnokseen. Valtuustoryhmien puheenjohtajat pääsivät kokoustauolla yhteisymmärrykseen muutosesityksistä eikä niistä tarvinnut äänestää. Osa muutosesityksistä siirtyi evästykseksi maakuntaohjelman valmisteluun.

Muutosehdotuksista maakuntasuunnitelmaan pääsivät keskustan lisäys maaseutuyrittäjyyden kilpailukyvyn ja tulevaisuuden turvaamisesta sekä elintarvikeklusterin tukemisesta osaamisessa, innovoinnissa ja tuottavuudessa muiden alojen tapaan.

SDP:n valtuustoryhmä sai läpi painokkaammat maininnat Itä-Suomi -yhteistyön ja Venäjän yhteyksien lisäämisestä maakunnan vetovoiman sekä kehitysedellytysten kehittämisessa. Itä-Suomi –yhteistyön edut ilmenevät paitsi saavutettavuuden ja aluerakenteen myös hyvinvointipalvelujen ja elinkeinojen kehittämisessä. Venäjän kielen ja kulttuurin tuntemusta on kohennettava Pohjois-Savossa kaikilla koulutustasoilla. Myös vesiliikenteen kehittäminen tavarankuljetuksessa lisättiin maakuntasuunnitelmaan.

Vasemmistoliiton hyväksytty täsmennys tähdentää, että Kuopion kasvusta hyötyy koko maakunta mutta myös muiden alueiden vahvuuksien kehittäminen on tärkeää. Koko Pohjois-Savon alueen hyvinvoinnin kehittäminen, reuna-alueet mukaan lukien, lisää maakunnan vetovoimaisuutta. Vasemmistoliitto esitti myös maakunnallista ympäristöryhmää arvioimaan toimenpiteitä maan hallituksen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi sekä neuvottelukuntaa Pohjois-Savon kuntien hallinnollisen rakenteen eheyttämiseksi ja palvelutuotannon joustavoimiseksi. Lisäksi teki aloitteen suosituksesta maakunnan yrityksille työssä jaksamisen edistämistoimista. Esityksiä ei kirjattu maakuntasuunnitelmaan vaan ne katsottiin evästyksiksi.

Viisi strategista ”taistelukenttää”

Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2030 kuvaa valittuja painopisteitä, joissa koko Pohjois-Savon on onnistuttava aktiivisuudellaan ja vahvuuksiaan hyödyntäen seuraavina vuosikymmeninä. Suunnitelman strateginen viitekehitys koostuu neljästä painopistealueesta: talouden uudistuminen – innovointi, tuottavuus ja osaamiskeskittymät, työvoiman riittävyys ja osaaminen, hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi sekä kestävä aluerakenne ja saavutettavuus.

Ratkaisevia strategisia taistelualueita ovat metsäklusterin laajentaminen bioenergia- ja biomateriaaliklusteriksi, teknologiateollisuuden kilpailukyvyn turvaaminen, hyvinvointipalvelujen uusien toimintatapojen kehittäminen, liikenteellisen saavutettavuuden varmistaminen sekä maakunnan vetovoiman ja kehitysedellytysten parantaminen. Näille painopistealueille kohdistuu valtion ja kuntien kehittämispanoksista tähänastista suurempi osuus.

Edeltäjiinsä verrattuna uudessa maakuntasuunnitelmassa korostuu voimakas tutkimus- ja innovaatioympäristöjen kehittämistavoite. Suuri linjaus on Kuopion veturiroolin korostaminen ja kasvuvauhdin kiihdyttäminen maakunnan hyvinvoinnin ja tulevaisuuden turvaajana. Toisaalta maakuntasuunnitelma tähdentää Kuopion vuorovaikutuksen, vaikuttavuuden ja vastuun lisäämistä koko Pohjois-Savon kehitykselle. Maakuntasuunnitelma korostaa myös Varkauden ja Iisalmen seutujen maakunnalle tärkeän yritystoiminnan, koulutuksen ja työpaikkakehityksen merkitystä.

Vakavat haasteet edessä

Pohjois-Savon maakuntavaltuuston puheenjohtaja Kari Rajamäki (sdp) luonnehti kokousta rakentavan  yhteistyöhenkiseksi ja maakunnan vaikean tilanteen tiedostavaksi. –Valtuusto antoi hyvää selkänojaa maakuntasuunnitelman vaativien kehitystavoitteiden toteuttamiselle. Myönteistä on myös halu Itä-Suomen yhteistyön ja Venäjän yhteyksien lisäämiseen. Samoin pidän merkittävänä Kuopion vetovoiman ja -vastuun selkeää tunnustamista. Unohtaa ei silti pidä Varkauden ja Iisalmen seutujen teollisuuden keskeistä roolia maakunnan viennin kääntämisessä nousu-uralle ja uusille kasvualoille mm. bioenergiateknologiaan.


Jarmo Muiniekka (vas.), Kari Rajamäki, Henrik Rissanen ja Markku Rossi

Maakuntasuunnitelmaa esitellyt Pohjois-Savon liiton aluekehitysjohtaja Henrik Rissanen kertoi hälyttäviä tietoja Pohjois-Savon aluetalouden tänä vuonna jyrkentyneestä negatiivisesta kehityksestä. Vienti on romahtanut vuoden 2000 tasolle ja yritysten liikevaihto vajonnut nopeasti kesän 2008 huippulukemista 2 miljardilla eurolla 10 miljardiin eli v. 2005 tasolle. Palkkatuloja on häviämässä pohjoissavolaisilta 100 milj. euroa kuluvana vuotena.

Viennin pudotus on saatava Rissasen mukaan oikenemaan mitä pikimmin, jottei se ala murentaa kotimarkkinoidenkin eli palvelusektorin ja alihankkijoiden taloutta sekä työllisyyttä. Pohjois-Savon työttömyys kasvaa ensi vuonna joka tapauksessa nykyisestä 11 prosentista. Kuopion seudun merkitys kasvaa entisestään työpaikkojen ja positiivisen väestökehityksen turvaamisessa.

Kari Rajamäki piti erityisen huolestuttavana koulutuksesta valmistuneiden ja muidenkin alle 30-vuotiaiden rajusti kasvanut työttömyyttä. –Talouskriisin aiheuttamia sosiaalisia ongelmia on ryhdyttävä pontevammin eliminoimaan syrjäytymisen ja nuorison poismuuton torjumiseksi.

Rajamäki esitti myös maakuntarajojen madaltamista ellei jopa poistamista Itä-Suomessa ainakin Etelä- ja Pohjois-Savon väliltä kyseenalaistaen mielestään vanhentuneen maakuntajaon. –Etelä-Savo ja Kainuu näyttävät suuntautuvan strategisten kumppanuuksien ja yhteistyön etsimisessä yhä enemmän Itä-Suomen ulkopuolelle, mikä ei lisää Itä-Suomen painoarvoa edunvalvonnassa. Itä-Suomi –yhteistyötä on siksi pikaisesti tehostettava ja tiivistettävä. Kohteita riittää liikenneyhteyksistä elinkeinojen ja hallinnon kehittämiseen. Esimerkiksi tähän asti vaisusti toiminut Lakeland-projekti matkailun edistämishankkeena on laajennettava viiden itämaakunnan yhteiseksi ja haastettava sillä Lapin matkailu todenteolla.

Maakuntasuunnitelmaa hankkein ja rahoituslinjauksin konkretisoiva Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2011-2014 tulee maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi kesäkuussa 2010. Alueidenkäyttöä keskeisesti ohjaavaa Pohjois-Savon maakuntakaavaa valtuusto käsittelee vuoden päästä syyskokouksessaan.

Liiton taloudessa tiukka linja

Maakuntavaltuusto hyväksyi muutoksitta Pohjois-Savon liiton toimintasuunnitelman ja talousarvion ensi vuodelle sekä taloussuunnitelman vuosille 2011-2012. Maakuntaliiton toiminnan kokonaismenot v. 2010 ovat 4,087 milj. euroa. 4,4 prosentin kasvu aiheutuu liitolle tulevan EU:n rakennerahastojen teknisen tuen lisäyksestä. Kuntien maksuosuus varsinaiseen toimintaan ja Pohjois-Savon kehittämisrahastoon kasvaa vain 0,7 prosenttia yltäen noin 2,65 milj. euroon. Pohjois-Savon liiton toimiston menot jopa supistuvat hieman huolimatta tehtävien lisääntymisestä.