Uusi maakuntahallitus hyväksyi Pohjois-Savolle tietohallintostrategian

Pohjois-Savon liiton uusi maakuntahallitus käsitteli ja merkitsi tiedokseen ensimmäisessä kokouksessaan 23.2.2009 Pohjois-Savon tietohallintostrategian. Tietohallintostrategiassa on määritelty keskeisiksi painopistealueiksi  ja niiden linjauksiksi maakunnan informaatioteknologiapalvelujen (IT) yhteistyömahdollisuuksien kehittäminen, terveydenhuollon kansallisten ratkaisujen käyttöönotto, sähköisen asioinnin samoin kuin sähköisen arkistoinnin ja tietohallinnon kehittäminen sekä päättäjien ja informaatioteknologian käyttäjien muutosvalmiuksien kehittäminen.

Pohjois-Savon liiton hanke Kuopion tietohallinnon ja IT-palvelujen kehittämiseksi alueelliseksi palvelurakenteeksi (KUTITA) esitti perustettavaksi pysyvän maakunnallisen tietohallinnon yhteistoimintaa kehittävän yhteistyöryhmän.  IT-yhteistyöryhmän on nyt laatinut ehdotuksen Pohjois-Savon Tietohallintostrategiaksi. Sen esittely kunnallisille päättäjille IT-seminaarissa marraskuussa sai positiivisen vastaanoton.

IT-yhteistyöryhmän puheenjohtaja, Kuopion kaupungin tietohallintojohtaja Jukka Vornanen kertoo, että toimiva tietohallintoyhteistyö ja yhteensopivat informaatioteknologian ratkaisut mahdollistavat laadukkaan, kustannustehokkaan kuntapalvelujen tuotannon Pohjois-Savossa. Päämääränä ja visiona on maakunnan yhteisellä informaatio- ja tietotekniikkapalvelutuotannolla sekä tietohallinnon hyvillä toimintatavoilla toteutettu tehokas ja joustava IT-ympäristö.

KUTITA-hankkeessa ja tietohallintostrategiassa määritellyistä kärkihankkeista ja strategisista linjauksista ovat käynnissä maakunnallinen tietoverkko, alueellisen palvelutuottajan muodostaminen ja hyödyntäminen, terveydenhuollon kansallisten palvelujen käyttöönotto, paikkatiedon hyödyntäminen sekä nykyisen IT-ympäristön tiedon kokoaminen ja yhteishankintojen pelisääntöjen luominen.


Edessä: vas. Sari Raassina, Kari Rajamäki, Markku Rossi ja Kirsti Puurunen,
keskellä vas. Minna Lilja, Jouni Toppinen, Mia Hahtala-Koponen, Pekka Leskinen,
takana vas. Anna-Liisa Tuhkanen (Elsi Kataisen varajäsen), Hannamari Heinonen, Ari Paanala, Kari Kärkkäinen ja Jussi Huttunen.

Kuvasta puuttuuvat Elsi Katainen sekä Rauno Kettunen ja Riitta Korpihalla.

Aluehallinnon uudistamisesitykselle kehuja ja kritiikkiä

Maakuntahallitus antoi myös lausunnon hallituksen esitysluonnoksesta aluehallinnon uudistamiseksi. Sen mukaan uudistuksen tavoitteena on oltava hallintoviranomaisten määrän ja tehtävien päällekkäisyyden poistaminen sekä uusien hallintotasojen välttäminen. Hallituksen ehdotus mahdollistaakin voimakkaan henkilöstön vähentämisen ja tuottavuustavoitteiden noudattamisen valtionhallinnossa sekä tehtävien alueellistamisen. Keskushallinnon roolin olisi kuitenkin rajauduttava selvemmin ohjaukseen ja strategisiin kysymyksiin samalla kun muu toimivalta pitäisi siirtää valtion aluehallinnolle sekä maakunnan liitoille. Samalla on vahvistettava uusien elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä maakuntaliittojen yhteistyötä sekä taattava maakuntaliitoille uusien tehtävien edellyttämät henkilöstö- ja talousvoimavarat. Maakuntaliittojen asemaa on vahvistettava antamalla niille lakisääteisiä ja aluekehitykseen merkittävästi vaikuttavia tehtäviä.

Maakuntahallitus arvostelee hallituksen lakiesitysluonnosta sen sisältämistä yhteistoiminta-alueista. Ne merkitsevät sen mukaan hallinnon uuden tason muodostumista ja moniportaistumista sekä raskasta ja hidasta päätöksentekoa. Yhteistoiminnan järjestämiseen olisi varattava pidempi siirtymäaika kuin tämän vuoden loppuun.

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemen kesällä 2007 asettaman aluehallinnon uudistamishankkeen on toteutumassa vuoden 2010 alusta. Sitä koskeva hallituksen lakiesitys annetaan eduskunnalle huhtikuussa. Aluehallinnon uudistaminen edellyttää muutoksia noin 250 lakiin. Uudistuksen ulkopuolelle jäävät metsäkeskukset, riistanhoitopiirit, alueelliset taidetoimikunnat, maakunta-arkistot sekä maanmittaushallinnon sekä puolustusvoimien aluehallinnot. Lakiesityksellä luodaan lainsäädännöllinen perusta aluehallintovirastojen (ALLU) sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) toiminnalle. Samalla se lisää ja vahvistaa maakunnan liittojen asemaa aluekehitystyössä sekä edistää valtion aluehallinnon ja maakunnan liittojen yhteistyötä.

Maakuntaliittojen tehtäviä laajennettaisiin niin, että niiden on käynnistettävä yhteistyö koulutustarpeiden ennakointia, liikennejärjestelmää sekä luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien laatimiseksi ja koordinoitava em. toimintaa. Lakiesitys tähtää maakuntaliitojen johdolla valmisteltavien maakuntaohjelmien ja niiden toteuttamissuunnitelmien vaikuttavuuden lisäämiseen viranomaistoiminnassa ja aluekehittämisessä. Maakunnan liitoille on siirtymässä lääninhallituksista Euroopan Aluekehitysrahaston hankerahoitustehtävät ja niitä hoitava henkilöstö. Liittojen keskinäisen yhteistoiminnan järjestämiseksi Suomi jaetaan yhteistoiminta-alueisiin.

Sopimuspalokuntien toimintakyky turvattava

Maakuntahallitus katsoo, että sosiaali- ja terveysministeriön on selvitettävä sopimuspalokuntien nykytilanne ja ryhdyttävä pikaisesti varmistamaan niiden toimintaa. Tehtaiden lomautukset ja irtisanomiset ovat hankaloittaneet sopimuspalokuntien toimintaa, koska työttömille tai lomautetuille sopimuspalokuntalaisille maksettavat hälytyskorvaukset pienentävät työttömyyskorvauksia. Se vähentää merkittävästi sopimuspalokuntien miehistövahvuutta. Esimerkiksi Juankoskella ja Vieremällä jopa puolet sopimuspalokunnan jäsenistä lopettaa tästä syystä palokuntatoiminnan. Keskimäärin Pohjois-Savossa miehistösupistukset ovat 30 prosenttia. Näin suuri supistus vaarantaa maakuntahallituksen mielestä kansalaisten turvallisuutta, koska hälytyksissä miehistö on vajaalukuinen ja avun saanti voi viivästyä kauempaa tulevien lisävahvistusten vuoksi. Yhteiskunnalle sopimuspalokuntatoiminta on erittäin edullista. Siksi olisi kohtuullista muuttaa lainsäädäntöä niin, että työttömällä tai lomautetulla sopimuspalomiehellä on oikeus työttömyysetuuteen hänen osallistuessa palokuntatoimintaan.

Ongelma on valtakunnallinen, sillä Suomessa on 560 palokuntaa täysin sopimushenkilöstön varassa ja 160:ssa osa henkilöstöstä on sopimuspalomiehiä. Ammattipalokuntia on vain noin sata. Pelastustoimen vuosittaisesta noin 103 000 tehtävästä 70 prosentissa on sopimushenkilöstöä mukana, osassa jopa johtajana.
.
Viljelijätukien hallinnon kehittämiseen huomautuksia

Viljelijätukien hallinnon kehittämisestä maakuntahallitus toteaa maa- ja metsätalousministeriölle, että maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueiden minimiasiakaskoko olisi määriteltävä 500 maatilaksi eikä 800:ksi kuten ministeriön asettama työryhmä esittää. Lisäksi sen vaatimus kuuden henkilön yksiköstä on ylimitoitettu ja sitä on lievennettävä neljään henkilöön. Muutoin uudistus johtaa byrokratian kasvuun. Nykyisellään maaseutuviranomaiset palvelevat maatiloja kokonaisvaltaisesti antamalla niille yritys- ja elinkeinoneuvontaa viljelijätukiasioiden lisäksi. Työryhmä on unohtanut nämä kehittämistehtävät.

Maakuntahallitus muistuttaa myös, että kaikissa yhteistoiminta-aluevaihtoehdoissa palvelut on järjestettävä läheisyysperiaatteen mukaan siten, että jokaisessa kunnassa on viljelijätukipalvelupiste. Luontevia yhteistoiminta-alueita Pohjois-Savossa voisi kuntien mielestä syntyä Ylä-Savoon, Koillis-Savoon ja Kuopion seudulle. Näkemyksensä maakuntahallitus perustaa 17 pohjoissavolaisen kunnan antamiin lausuntoihin. Niissä hyväksytään periaatteessa yhteistoiminta-alueiden muodostaminen em. muutoksin ja varauksin.

Viljelijätukien hallinnoinnin kehittämisvaihtoehtoja selvittänyt työryhmä on esittänyt mm. kunnille lakisääteistä velvollisuutta organisoida tehtävien hoito maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueita muodostamalla. Niiden sisällä järjestämisvastuu kuuluisi yhdelle kunnalle tai kuntayhtymälle. Yhteistoiminta-alueiden minimivaatimuksena olisi 800 maatilaa ja kuusi toimihenkilöä. Kunnat joutuisivat liittymään yhteistoiminta-alueeseen, jolleivät ne pysty täyttämään palvelun vähimmäiskriteerejä.

Kuntien sananvalta joukkoliikenteen järjestelyissä turvattava

Lausunnossaan hallituksen joukkoliikennelakiesityksestä maakuntahallitus toteaa, että palvelutasomäärittelyt, suunnittelut, sopimusten teko ja liikennelupien myöntäminen kuuluisi hyvin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille (ELY). Kunnille on kuitenkin joukkoliikennepalvelun yhtenä maksajista taattava mahdollisuus osallistua palvelutason määrittelyyn. Lakiesityksen mukaan toimivaltaisia viranomaisia olisivat ELY:jen lisäksi nykyiset lupakaupungit sekä PARAS-hankkeessa syntyvät seudulliset viranomaiset. Maakuntahallitus pitää hyvänä lakiluonnoksen mainintaa palvelutason määrittelystä yhteistyössä maakuntaliiton kanssa sekä liiton kokoavasta ja yhteen sovittavasta roolista. Kuntien ja valtion välisiin joukkoliikenteen rahoitusosuuksiin ei saa lausunnon mukaan tulla heikennyksiä kunnille.

Maakuntahallituksen mukaan palvelusopimusasetuksen mukainen liikenne on ainoa vaihtoehto kohtuullisen kattavan joukkoliikenteen säilymiselle. Markkinaehtoiseen liikenteeseen siirtyminen merkitsisi mm. Kuopion seudulla joukkoliikenteen supistumista puoleen ja Varkauden seudulla vieläkin pienemmäksi. Maakuntahallituksen mielestä tavoitteena on seudulliset, mieluiten koko työssäkäyntialueen kattavat joukkoliikenneratkaisut, jotka palvelisivat riittävästi pendelöintiliikennettä. Alueet olisi kuitenkin jaettava kilpailutuksissa pienempiin osiin, jotta pienilläkin yrityksillä olisi mahdollista hoitaa osia joukkoliikenteestä. Maakuntahallitus pitää valitettavana, että seutu- ja kaupunkilippujen kohtalo jäi avoimeksi lakiesityksessä.

EU:n komission jo v. 2005 antama asetusehdotus rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista tulee Suomessa uuden joukkoliikennelain välityksellä voimaan 3.12.2009 palvelusopimusasetuksena. Uudessa joukkoliikennelaissa säädetään lisäksi palvelusopimusasetuksen ulkopuolelle jäävästä markkinaehtoisesta linja-autoliikenteestä. Joukkoliikennelaki on osa kokonaisvaltaista henkilöliikennelain uudistusta, jonka tavoitteena on luoda puitteet joukkoliikenteen lisäämiselle ja turvaamiselle koko maassa. Lakia sovelletaan linja-autolla harjoitettavaan ammattimaiseen liikenteeseen sekä osin myös henkilökuljetuksiin raideliikenteessä. Joukkoliikennelaissa säädetään mm. ammattimaisen liikenteen luvanvaraisuudesta, liikenneluvista ja matkustajien oikeuksista.

Markku Rossi  yhteistyöryhmän puheenjohtajaksi

Maakuntahallitus nimesi Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöryhmään (myr) puheenjohtajan, kahdeksan kuntaedustajaa ja heille varajäsenet. Puheenjohtajaksi tuli maakuntahallituksen puheenjohtaja, kuopiolainen kansanedustaja Markku Rossi (kesk). Hän on toiminut tehtävässä nykyisenkin nelivuotiskauden. Kunnallisvaalien perusteella yhteistyöryhmän poliittinen kokoonpano muodostuu neljästä keskustan, kahdesta SDP:n ja kokoomuksen sekä yhdestä vasemmistoliiton edustajasta.

Keskustasta valittiin yhteistyöryhmään Markku Rossin (varalla Leila Savolainen Kuopiosta) lisäksi Riikka Manner (Saija Kärkkäinen) molemmat Varkaudesta, Pirjo Rytkönen (Raija Kotkanoja) Iisalmesta sekä Hannu Kauppinen Suonenjoelta (Esko Huttunen Vesannolta). SDP:stä valittiin myr:in varapuheenjohtajaksi Olavi Ruotsalainen Suonenjoelta (Jouni Toppinen Iisalmesta) ja Pirjo Hentelä-Aho Kuopiosta (Kaarina Mäyrä Iisalmesta). Kokoomuksesta valituiksi tulivat Esko Luoma Kuopiosta (Hannu Halonen Karttulasta) ja Jaana Liinamaa Nilsiästä (Anu Sorjonen Lapinlahdelta). Vasemmistoliiton edustaja myr:issä on Matti Semi Varkaudesta (Pekka Immonen Tuusniemeltä).

Pohjois-Savon maakuntakaavan johtoryhmään maakuntahallitus nimesi jäsenistöstään keskustan Minna Liljan (varalla Rauno Kettunen), SDP:n Mia Hahtala-Koposen (Jouni Toppinen) ja kokoomuksesta Pekka Leskisen (Hannamari Heinonen). Kuopion yliopistosäätiön hallitukseen maakuntahallitus valitsi Pohjois-Savon liiton edustajaksi edelleen maakuntajohtaja Jussi Huttunen ja hänen varajäsenekseen liiton ohjelmapäällikkö Satu Vehreävesan.