Pohjois-Savon liiton maakuntahallitus esittää Itä-Suomen veroviraston pääpaikaksi Kuopiota toisin kuin verohallinto, joka on päätynyt Mikkelin kannalle. Itä-Suomen verovirastofuusiota valmistellut työryhmä esitti loppuraportissaan Kouvolaa uuden viraston pääpaikaksi. Toisena vaihtoehtona oli Kuopio. Maakuntahallitus pitää verohallinnon Mikkeli-näkemystä heikosti perusteltuna niin toiminnallisesti kuten taloudellisestikin.

Kuopioon on muodostunut vahva verohallinnon toiminnallinen keskittymä yritysverotoimiston, verontarkastusyksikön, itäisen veronkantoyksikön, perintäyksikön, järjestelmänhallintayksikön, toiminnan tukiyksikön ja Pohjois-Savon verotoimiston myötä. Uuden verotalon valmistuessa vuoden 2011 alusta sinne siirtyvät kaikki Kuopiossa toimivat verohallinnon yksiköt. Lisäksi Kuopioon sijoittuvat Itä-Suomen aluehallintoviraston toimipaikka sekä täyden palvelun Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Ratkaisussa on otettava huomioon myös nykyiseen osaamispotentiaaliin tukeutuminen ja vahvojen toiminnallisten yksiköiden luominen, muistuttaa maakuntahallitus lausunnossaan verohallinnolle
.

Pohjois-Savon maakuntahallitus kokoontui Pelastusopiston Kriisinhallintakeskuksessa

Valtioneuvosto päätti viime vuoden lopussa, että Kaakkois-Suomen verovirasto ja Savo-Karjalan verovirasto yhdistetään vuoden 2010 alusta Itä-Suomen verovirastoksi. Veroviraston pääpaikan sijoittumisessa on kyse alueverojohtajan ja hänen esikuntahenkilöstönsä toimipaikasta eli kahdesta neljään henkilötyövuodesta. Näillä näkymin vuoden 2013 alusta verovirastot kuitenkin lakkautuvat, joten pääpaikalla olisi merkitystä vain siihen asti. Verohallinnon suuressa organisaatiouudistuksen tavoitteena on, että valtakunnalliset yritysverotustoimialan ja erityisvalvonnan yksiköt syntyvät 1.5.2010. Tällöin verovirastoihin jäävät vain henkilöasiakkaiden verotustehtävät. Maakuntahallituksen mukaan toiminnallisesti laajin ja osaamiseltaan monipuolisin Kuopion yksikkö olisi vuoden 2013 jälkeenkin perustelluin pääpaikka verohallinnon alueellisen koordinaation ja toimintojen tehostamisessa.

Pohjois-Savon maakuntaverkko -hankkeeseen vauhtia

Maakuntahallitus kiirehtii Pohjois-Savon maakuntaverkon hallinnointia ja toteuttamista siihen liittyvine kilpailutuksineen. Verkon hallinnointi on esiselvityksen perusteella kaavailtu Kuopion kaupungin ja KYS:in atk-yksiköistä perustettavalle uudelle maakunnalliselle palveluntuottajalle. Kilpailutusasiakirjat valmistuvat ensi vuoden alkuun mennessä uuden atk-palveluntuottajan aloittaessa toimintansa.

Pohjois-Savon maakuntaverkko -hankkeen ohjausryhmä on todennut projektipäällikkö Veijo Tiitisen esiselvityksen nojalla, että maakuntaverkkohanke on toteuttamiskelpoinen niin kapasiteetin kuin kustannustenkin perusteella jo muutaman vuoden tarkastelujaksolla. Yhteistyötä on mahdollista tehdä Laajakaistaa kaikille -hankkeen kanssa verkon rakentamisessa ja valokuitujen käytössä. Laajakaistaa kaikille -hankkeen dataliikenne ei kuitenkaan kulje maakuntaverkossa.

Maakuntaverkon kustannusarvion mukaan kuntien ja kuntayhtymien nykyiset tietoliikennekustannukset ovat noin 1,74 milj. euroa vuodessa. Kuntien omistaman maakuntaverkon rakentamiskulut muodostuvat enimmillään noin 5,9 miljoonaksi. Maakuntaverkossa tietoliikennekustannukset alenevat kuitenkin merkittävästi mm. kuntien välisen tietoliikenteen kulujen poistuessa.  Säästöiksi on arvioitu 4,6 milj. euroa viidessä vuodessa. Lisäksi maakuntaverkon tehokapasiteetti on 10-100-kertainen nykyiseen verrattuna. Maakuntahallitus pitääkin maakuntaverkkoa hyvin perusteltuna kuntatalouden sekä tietoliikenteen kehittämisen näkökulmasta.

Maakuntaverkkoselvityksen taustalla on valmisteltava terveydenhuoltolaki. Sen mukaan sairaanhoitopiireille tulisi vastuu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteensovittamisesta, mikä tarkoittaisi mm. potilastietojen yhteiskäyttöä. Sairaanhoitopiiri on asettanut tietojärjestelmäintegraatiohankkeen vaatimuksen toteuttamiseksi. Julkisen terveydenhuollon palvelujen käyttäjien on myös lakisääteisesti liityttävä valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käyttäjiksi.

Valtion rahoitus perustamishankkeisiin riittämätön

Itä-Suomen lääninhallitukselle antamassaan lausunnossa maakuntahallitus pitää valtion osallistumista yleissivistävien oppilaitosten perustamishankkeiden rahoitukseen Pohjois-Savossa täysin riittämättömänä. Maakuntahallitus toivoo lääninhallituksen puoltavan etenkin sellaisia oppilaitoshankkeita, jotka tukevat ylikunnallista yhteistyötä ja joissa työskentelyolojen kohentaminen on mm. kosteusvaurioista ja sisäilmaongelmista johtuen välttämätöntä. Myönteistä on mm. kosteusvaurioista kärsivän Juantehtaan koulun ja Kuopion Snellmanin koulun kunnostuksen aientaminen tänä vuonna.

Pohjoissavolaiset kunnat ovat esittäneet vuosille 2010-2013 valtion osarahoitettavaksi kaikkiaan 14 oppilaitoshanketta. Niiden kustannusarvio on yhteensä 39,3 milj. euroa ja haettu valtionosuus 19,6 miljoonaa. Hankkeista sisältyy opetusministeriön rahoitussuunnitelmaan kuitenkin vain Siilinjärven Ahmon koulun ja lukion peruskorjauksen neljäs vaihe sekä Iisalmen Juhani Ahon koulun peruskorjauksen ensimmäinen vaihe. Erityisen ongelmallista on, että kunnat joutuvat kireästä taloudestaan johtuen toteuttamaan investointinsa lainarahalla, vaikka suhdannetilanne mahdollistaisi nyt peruskorjaukset aiempaa edullisemmin, toteaa maakuntahallitus Itä-Suomen läänin yleissivistävän koulutuksen, kirjastojen ja liikuntapaikkojen perustamishankkeista  2010-2013 antamassaan lausunnossa.

Maakuntahallitus päätti yhtyä lääninhallitus esitykseen opetusministeriölle kolmen pohjoissavolaisen kirjaston peruskorjaushankkeen rahoittamisesta. Kyseessä ovat Keiteleen kunnankirjasto, Leppävirran kunnankirjasto sekä Tuusniemen kirkonkylän kirjastoa. Kahden jälkimmäisen rahoittamista lääninhallitus perustelee rakennemuutosperustein. Lääninhallitus on esittänyt Itä-Suomesta yleisten kirjastojen rahoitussuunnitelmaan kaikkiaan viittä hanketta, mutta vain Savonlinnan kaupunginkirjaston hanke on tällä hetkellä ministeriön rahoitussuunnitelmassa. 

Pohjoissavolaisia liikuntapaikkahankkeita sisältyy lääninhallituksen suunnitelmaan kolme: Kaavin liikuntahalli v. 2010, Kuopion Niiralan uimahallin peruskorjaus sekä Siilinjärven koulukeskuksen liikuntasalin peruskorjaus v. 2011. Nämä liikuntapaikkaohjelmaan merkityt pohjoissavolaiset hankkeet ovat maakuntahallituksen mielestä erittäin perusteltuja.

Pohjois-Savon liikennestrategian aiesopimus hyväksytyksi

Maakuntahallitus hyväksyi Pohjois-Savon liikennestrategian toteuttamisen aiesopimuksen. Se sisältää keskeisimmät vuosina 2009-2013 ja sen jälkeenkin toteutettavat maakunnan liikennejärjestelmän toimenpidekokonaisuudet sekä niitä tukevat yksittäiset kehittämis-, suunnittelu-, selvitys- ja muut toimenpiteet. Etusijalla ovat liikkumistarvetta ja kuljetuksia vähentävät toimenpiteet sekä ympäristön kannalta edullisempien kuljetus- ja kulkumuotojen valintaan ohjaavat toiminnot. 

Liikennestrategian toteutus- ja edistämisvastuut siirtyvät uudelle Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle vuoden 2010 alusta. Uusi liikennestrategia perustuu Pohjois-Savon kehittämistavoitteisiin ja painopistealueisiin sekä maakunnan toimijoiden yhteiseen näkemykseen.

Tuki Itä-Suomen Brysselin EU-toimiston jatkolle

Maakuntahallitus päätti jatkaa Itä-Suomen Brysselin toimiston toimintaa ainakin vuoden 2012 loppuun. Kainuun, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntaliittojen Brysseliin v. 1998 perustama Itä-Suomen EU-toimisto on toiminut määräaikaisin kolmivuotisjaksoin. Itämaakunnat osallistuvat toimiston noin 227 000 euron vuosibudjettiin siten, että Pohjois-Savon osuus on 35, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan 25 sekä Kainuun 15 prosenttia. Kainuun liitto on kuitenkin pohtinut Eurooppa-asioissa vaihtoehtoisesti suuntautumista Pohjois-Suomeen ja yhteistyötä sen Brysselin toimiston kanssa.

EU-toimistossa on kaksi päätoimista työntekijää ja säännöllisesti vaihtuvia harjoittelijoita. Toimiston tärkeimpinä tehtävinä ovat edunvalvonta, kansainvälistymisen edistäminen, koulutus ja hanketukitoiminta. Edunvalvonnan painopisteenä on EU:n nykyisen rakennerahastokauden eli vuoden 2013 jälkeiseen aluekehityspolitiikkaan vaikuttaminen.