Pohjois-Savon liiton maakuntahallitus korostaa 2.2.2009 antamassaan lausunnossa ratahallintokeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelmasta 2010-2013, että radanpidon rahoitustasoa on nostettava kehittämissuunnitelman mukaiselle tasolle eli nykyisestä 100 milj. eurolla vuodessa. Muutoin uhkana on raideliikenteen nopeusrajoitusten lisääntyminen etenkin tavaraliikenteessä. Talouden laskusuhdanteen vuoksi rataverkon parantaminen olisi hyödyllistä työllisyyssyistäkin. Yksittäisistä kohteista Pohjois-Savon liitto esittää tärkeimpinä nopean henkilöliikenteen rataverkon ulottamista Kuopiosta Kajaaniin sekä Pieksämäki-Kuopio -rataosan parantamistöiden käynnistämistä viimeistään vuonna 2010.

Maakuntahallituksen mukaan nopea rataverkko olisi ulotettava kaikkiin maakuntakeskuksiin,  koska raideliikenteen merkitys kasvaa niiden välisessä liikennöinnissä sekä matkoissa pääkaupunkiseudulle. Nopeiden junayhteyksien ulottaminen Kajaaniin on perusteltua myös siksi, että se on Pendolino-kaluston lähtöasema.

Ratahallintokeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelmaan lisättäväksi maakuntahallitus esittää myös Kuopion ratapihatunnelin toteutuksen (1,2 milj. euroa), Kuopion henkilöratapihan kehittämisen (15 milj.), Kuopion Matkuksen yhdistettyjen kuljetusten terminaalin rakentamiskustannuksiin osallistumisen (7 milj.) sekä Iisalmen kolmioraiteen toteuttamisen (2,5 milj.) ja Iisalmi-Ylivieska –rataosuuden sähköistämisen (35 milj.).

Valtio panostaa perusradanpitoon tänä vuonna 358 milj. euroa ja kehittämiseen 151 miljoonaa. Perusradanpidosta voidaan käyttää korvausinvestointeihin ainoastaan 135 miljoonaa, mikä on 40 milj. euroa vuosien 2005-2008 tasoa alempi. Näin toiminnalliset parannukset jäävät tekemättä, kun varat on käytettävä vanhojen ratarakenteiden korvaamiseen uusilla. Lisäksi perusradanpitomäärärahojen ostovoima on pienentynyt vuosien mittaan. Ratahallintokeskuksen mukaan radanpitoon tarvittaisiin 100 milj. euroa enemmän, jotta rataverkko pysyisi liikennettä vastaavassa kunnossa ja korvausinvestointien suma purkautuisi. Niihin lukeutuu juuri mm. Pieksämäki-Kuopio -välin perusparantamisen päätöksen saaminen.

Lahti-Mikkeli -oikorata poistuu Etelä-Savon maakuntakaavaehdotuksesta

Lausunnossaan Etelä-Savon maakuntakaavaehdotuksesta Pohjois-Savon liitto yhtyy Etelä-Savon liiton näkemykseen seutukaavan mukaisen Lahti-Mikkeli –oikoradan jättämisestä pois siitä. Suomen raideverkon kehittämisessä on tärkeää tutkia Helsinki-Pietari –yhteyden vaikutukset koko maan raideverkkoon sekä tavara- ja henkilöliikenteen tulevaisuuden tarpeisiin ennen sitovia päätöksiä uusista raidelinjauksista. Maakuntahallituksen kannattaa nykyisen rataverkon liikennöintinopeuksien parantamista. Pidemmällä tähtäimellä huomioita on kiinnitettävä Itä- ja Pohjois-Suomen yhteyksien kehittämiseen Helsinkiin ja Pietariin. Parhaiten se toteutuisi Kouvola-Koskenkylä-Helsinki –ratalinjauksella.

Maakuntahallitus esittää harkittavaksi Varkauden-Joroisten ja Pieksämäen seudun yhdyskuntarakenteen kehittämisvyöhykkeiden yhdistämistä yhdeksi kehittämisvyöhykkeeksi. Se voisi yhdistyä Pohjois-Savon maakuntakaavaluonnoksessa seutukeskuksen kehittämisvyöhykkeeseen. Viitostien kehittämisvyöhyke vastaa Etelä-Savon maakuntakaavaluonnoksessa Pohjois-Savon maakuntakaavaluonnoksen ao. viitostien vyöhykesuunnittelua. Vuoksen vesistöalueen vesistömatkailun kehittämisvyöhykemerkintä sen sijaan puuttuu Pohjois-Savon maakuntakaavaluonnoksesta Suonenjoella, koska alueelle ei ole kehittämiskelpoista vesistöyhteyttä. Pohjois-Savon maakuntakaavaluonnos on parhaillaan valmisteltavana ja se tulee nähtäville huhtikuussa.

Uusi Itä-Suomen rahasto syntymässä

Maakuntahallitus hyväksyi Savon Teknia Oy:n ostotarjouksen Pohjois-Savon liiton omistamien Savon Teknia Oy:n osakkeista noin 71 600 euron hintaan. Pohjois-Savon liitto osallistui loppuvuodesta 2003 kehittämisyhtiön osakeantiin 140 000 eurolla, joten osakekauppa aiheuttaa liitolle noin 68 400 euron tappion. Nykyisellään näiden osakkeiden omistaminen ei ole enää maakuntaliiton sijoitusstrategian mukaista.

Ehdollisen osakekaupan taustalla on myös EU:n tukisäännöstöjen muutos, jonka mukaan pääomarahaston omistuksesta on oltava yli 50 prosenttia yksityistä pääomaa, jottei rahaston sijoituksia lasketa valtion tuen piiriin. Savon Teknia Oy on vuonna 2007 toteutetun osakeannin seurauksena jo yksityisenemmistöinen rahasto. Nyt se, pohjoiskarjalainen Karinvest Oy sekä Etelä-Savon Pääomarahasto Oy ovat neuvotelleet suuremman itäsuomalaisen rahastokokonaisuuden muodostamisesta ja uuden pääoman hankkimisesta sille. Uudelle rahastollekin on turvattava riittävä yksityinen pääomaosuus. Siten osakeannin tavoitteena on saada Itä-Suomen rahastoon yksityisiltä sijoittajilta vähintään noin 2,6 milj. euroa uutta pääomaa.

Maakunnan yhteistyöryhmässä henkilövaihdoksia

Maakuntahallitus hyväksyi Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöryhmään henkilövaihdoksia. Elinkeinoelämän Keskusliittoa (EK) edustaa jatkossa varsinaisena jäsenenä aluepäällikkö Jarmo Immonen ja hänen varajäsenenään on asiantuntija Aira Virta. Savon Yrittäjien edustajaksi yhteistyöryhmään tuli tämän vuoden alusta puheenjohtaja Sirpa Alho-Törrönen ja hänen varajäsenekseen toimitusjohtaja Eino Fagerlund. Finnvera Oyj:n edustajaksi yhteistyöryhmään Pauli Tengvallin tilalle on nimitetty vuoden alusta uusi aluejohtaja Tarja Eskelinen.

Yhteiskunnallinen ja alueellinen vaikuttavuus kirkkaammaksi yliopistostrategiassa

Itä-Suomen yliopiston strategiasta antamassaan lausunnossa maakuntahallitus muistuttaa, ettei siinä näy riittävän selkeästi uuden yliopiston yhteiskunnallinen ja alueellinen merkitys sekä vaikuttavuus. Yliopiston strategiassa on painotettu mm. kansainvälisen tason tutkimusta ja laadukasta koulutusta. Maakuntahallitus esittää, että Itä-Suomen yliopiston visioon tulee alueellisen vaikuttavuuden tehtäviä mm. innovaatiorakenteiden uudistajana, uuden osaamisperustaisen yritystoiminnan synnyttäjänä ja elinkeinotoiminnan kehittäjänä. Lisäksi strategiaan esitetään täydennys toisen asteen ammatillisen koulutuksen merkityksestä, koska yliopistolla on oltava kehityskytkentä ja vuorovaikutus koko oppilaitoskenttään. Maakuntahallitus esittää strategiaan lisäystä yksityisen rahoituksen kasvavasta merkityksestä yliopiston budjettiin.

Harvaan asutun maaseudun kehittämisestä esityksiä

Maakuntahallitus antoi maa- ja metsätalousministeriön maaseutupolitiikan yhteistyöryhmälle lausunnon sen maaseutupoliittisesta kokonaisohjelmasta vuosille 2009-2013.  Maakuntahallitus totesi, että harvaan asutulla maaseudulla on ongelmana mm. alemman tieverkon heikkenevä kunto, mikä vaatii lisää ylläpitomäärärahoja. Maakuntahallitus kannattaa selvitysmies Olli Riikosen esitystä kyytitakuun eli kutsuliikenteen toteuttamiseksi maaseudulla sekä henkilökohtaisten neuvontapalvelujen lisäämistä mm. kiertävillä palveluohjaajilla ja kolmannen sektorin toiminnalla.

Maakuntahallitus tukee uudisrakentamisen ohjaamista kaavoituksella ja kunnallistekniikalla toimintakykyisiin kyliin, joilla on edellytykset palvelujen tuottamiseen. Maaseudun saavutettavuudesta on huolehdittava tehokkaalla laajakaistaverkolla. Pohjois-Savon liitto valmistelee ensi syksyyn mennessä suunnitelmaa vähintään 100 megan tehoisen laajakaistaverkon ulottamiseksi 2 km:n etäisyydelle maaseudun asukkaista vuoteen 2015 mennessä. Sähkön saannin turvaamiseksi on viritelty Pohjois-Savossa keskustelua, voiko sähköjohtoja vetää haja-asutusalueilla maakaapelia pitkin niin, että samaan kaivantoon sijoitetaan valokuitukaapelia sekä vesi- ja viemäriputkia. Maakuntahallitus suosittaa yrittäjyyden ja luovien alojen kehittämistä harvaan asutulla maaseudulla mm. Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston tukemilla hankkeilla.

Maakuntahallitus merkitsi tiedoksi Itä-Suomen lääninhallituksen päätöksen Itä-Suomen läänin paikallispoliisin lakkautuvien palvelupisteiden siirtymäajoista. Lapinlahden, Pielaveden, Kiuruveden sekä Karttulan palvelupisteiden toiminta jatkuu enintään 30.6. 2009 ja Tuusniemen palvelupisteen toiminta enintään 28.2.2009 saakka.