Maakuntahallitus totesi Savo-Karjalan tiepiirin v. 2010-2013 toiminta- ja taloussuunnitelmasta, että niukan perustienpidon rahoituksen vuoksi ei juuri kyetä toteuttamaan Pohjois-Savon liikennejärjestelmäsuunnitelman tärkeitä asioita ja kehittämishankkeita kuten kevyen liikenteen väylästön täydentämistä, liikenneturvallisuuden parantamista ja elinkeinoelämän kuljetuksille ongelmallisten tiekohtien kohentamista.
Pohjois-Savon liitto pitää tärkeänä, että viitostien parantamishanke Päiväranta-Vuorela -välillä saadaan toteutettua suunnitellussa aikataulussa ja mahdollisimman vähäisin liikennehäiriöin. Samassa hankkeessa kehitetään Kuopio-Rissalan –lentokentän tieyhteyksiä.
Päiväranta-Vuorela –välin parantamisen jälkeen kiireellisin tiehanke maakuntahallituksen mielestä on Leppävirta-Kuopio –osuus VT5:lla sekä koko Itä-Suomen elinkeinoelämälle tärkeän valtatie 23:n parantaminen Varkaus-Viinijärvi –välillä. Kasvava rekkaliikenne aiheuttaa ongelmia Varkauden keskustan läpi kulkiessaan. Niiden ratkaisu edellyttää ennen pitkää tielinjauksen siirtämistä taajama-alueen eteläpuolelle. Pohjois-Savon uudessa maakuntakaavaluonnoksessa tähän on varauduttu.
Maakuntahallitus muistutti, että valtatie 9 muodostaa valtakunnallisesti merkittävän väylän Turusta Tampereen ja Jyväskylän kautta Kuopioon, mistä se jatkuu valtatie 17:nä Joensuuhun. Maakuntahallitus pitää tämän tieyhteyden liikennesujuvuuden parantamista tärkeänä ja se toivoo myös tienumeroinnin yhdenmukaistamista.
Maakuntahallitus korostaa vähäliikenteisten päällystettyjen seutu- ja yhdysteiden kunnostustarpeiden selvittämistä etenkin kuntakeskusten välillä. Tätä tieverkkoa tarvitaan kuntayhteistyön edistämiseksi ja Paras-hankkeen mukaisten lähipalvelujen turvaamiseksi. Koska perustienpidon rahoitus ei mahdollista ao. teiden parantamista, on välttämätöntä saada niille erillisrahoitus valtion budjettiin. Puuhuoltoa turvaavan tiestön kunnostaminen jatkuu erillismäärärahalla, minkä ansiosta maaseudun sorateistä tärkeimmät saadaan pidettyä tyydyttävässä kunnossa. Maakuntahallitus painottaa, että myös muun alemman asteisen tieverkon kunnostus- ja ylläpitovoimavaroja on lisättävä voimakkaasti 2010-luvulla.
Kevyen liikenteen väylästöä lisättävä
Kevyen liikenteen edellytysten parantaminen väylästöverkkoa täydentämällä on maakuntaliiton mielestä tärkeää mm. ilmastomuutosten torjunnassa. Nykystandardeilla väylästöjen rakentaminen tulee erittäin kalliiksi eikä siihen ole juurikaan mahdollisuuksia perustienpidon varoin. Sen vuoksi olisi pohdittava aiempaa kevyempiä ratkaisuja kevyen liikenteen verkoston täydentämiseksi.
Savo-Karjalan tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelman päälinjauksia ovat tiestön päivittäisen liikennöitävyyden turvaaminen, teiden ja siltojen kunnosta huolehtiminen, liikenneturvallisuuden parantaminen etenkin taajamissa ja pääteillä sekä liikennejärjestelmän ja tienpidon suunnitteleminen asiakaslähtöisesti yhteistyössä maakunnan muiden ao. toimijoiden kanssa.
Siilinjärven Kumpunen on Pohjois-Savon Vuoden Kylä
Pohjois-Savon liiton maakuntahallitus valitsi Siilinjärven Kumpusen Pohjois-Savon Vuoden Kyläksi. Palkitsemisen perusteluna on Kumpusen monipuolinen aktiivisuus kyläyhteisön kehittämisessä. Kumpusessa on laajaa kylätoimintaa 30 vuotta toimineen kyläyhdistyksen lisäksi. Muun muassa metsästysseura, 4H-kerho, kotitalousseura ja vesihuolto-osuuskunta vireyttävät koko kylää. Kyläläiset ovat talkootöinä toteuttaneet mm. tievalaistushankkeen, yhteisten alueiden siivousta sekä latujen ja leikkipuiston kunnostusta. Menossa on merkittävä Koulu monitoimitiloiksi –projekti naapurissa olevan Kolmisopen kylän kanssa koulun loppumisen vuoksi tyhjentyneen tilan hyötykäytöstä. Pitkäjänteistä kehittämistoimintaa koordinoi kyläsuunnitelma vuosille 2009-2025. Se sisältää kattavasti kylän aktiivista kehittämistä kyläläisten näkemykset, asumisviihtyvyys ja vapaa-ajan viettomahdollisuudet huomioon ottaen.
Palkitsemisehdotuksen teki Pohjois-Savon Kylät ry. Vuoden Kylä –palkinnon jako on kahden viikon päästä Pohjois-Savon liiton maakuntavaltuuston kokouksessa. Tänä vuonna ei palkita Vuoden Kaupunginosaa.
Vuoden Kylä –palkinto on myönnetty Pohjois-Savossa vuodesta 1987. Se tuli nyt ensi kertaa Siilinjärvelle. Aiemmin tunnustuksen ovat saaneet Rautavaaran Ylä-Luosta, Keiteleen Hamula, Kaavin Luikonlahti, Pohjois-Keiteleen kylä, Kaavin Rovevaara, Rautalammin Vaajasalmi, Vehmersalmen Puutosmäki, Nilsiän Pajulahti, Rautalammin Kerkonkoski, Juankosken Muuruvesi, Leppävirran Soinilansalmi, Maaningan Kinnulanlahti, Nilsiän Kinahmi-Konttimäki, Koillis-Tuusniemen kylät, Lapinlahden Nerkoo, Kangaslammin Harjuranta, Vieremän Haajainen-Konolanmäki, Karttulan Syväniemi, Etelä-Kuopion kylät, Pohjois-Pielaveden kyläseutu, Lastukosken kylät Nilsiässä ja Iisalmen pohjoiskylät.
Itä-Suomen maakuntien yhteistyötä lisättävä
Maakuntahallitus käsitteli Pohjois-Savon liiton tarkastuslautakunnan tilintarkastuskertomuksen ja arviointikertomuksen viime vuoden toiminnasta sekä raportin vuoden 2008 tilintarkastuksesta. Niiden mukaan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuivat hyvin. Lisäksi liitto on ollut erittäin aktiivinen maakunnan edun ajamisessa ja siinä on myös onnistuttu.
Kehittämistavoitteiksi tarkastuslautakunta esittää Itä-Suomen maakuntaliittojen vähäisen mutta parempaan suuntaan jo edenneen yhteistyön lisäämistä. Itä-Suomen maakuntaliittojen on pystyttävä tehokkaammalla yhteistyöllä vastaamaan vuoden 2010 alusta voimaan astuvan valtion suuren aluehallintouudistuksen haasteisiin. Konkreettista yhteistyötä on lisättävä laajakantoisissa ylimaakunnallisissa asioissa kuten elinkeinopoliittisissa ohjelmissa, metsä- ja bioenergia-aloilla, ilmasto-, ympäristö- ja luontoasioissa sekä liikenne- ja tietoliikenneyhteyksissä.
Lisäksi tarkastuslautakunta esittää maakuntavaltuuston roolin kehittämistä maakunnan ohjauksen ja kehittämisen ylimpänä päättävänä elimenä mm. teemakokouksilla ja kokousten aktivoinnilla. Näin lisättäisiin maakuntavaltuutettujen vaikutusmahdollisuuksia, osallistumista ja sitoutumista Pohjois-Savon keskeisiin asioihin kuten mm. Paras-hankkeeseen.
Viidelle hankkeelle EU-rahoitusta
Maakuntahallitus merkitsi tiedoksi maakuntajohtaja Jussi Huttusen tekemät EU-rahoituspäätökset viidelle hankkeelle. Niille myönnettyjen EU-tukien yhteissumma on 1,87 milj. euroa hankkeiden yhteensä 2,69 miljoonan hyväksytyistä kokonaiskustannuksista.
Suurimman EU-rahoituksen, 1,05 milj. euroa sai Kuopion kaupungin hallinnoima hanke Matkuksen–Kylmämäen yritysalueen maa- ja vesirakennustöistä sekä kaukolämpöverkoston ja energiahuollon rakentamisesta. Nilsiän kaupungin hanke Tahkon matkailualueen investoinneista sai 336 000 ja Kuopion kaupungin hanke Puijon majan korjauksesta 218 000 euroa. Leppävirran kunnan Teollisuushallin ja Jussila-talon peruskorjaustyöhankkeelle maakuntajohtaja hyväksyi 137 200 euron EU-tuet. Kuopion kaupungin Palvelujen kehittäminen ja prosessijohtamisen käyttöönotto –hanke sai yhteensä runsaat 130 000 euron ESR-rahoitusta ja valtion vastinrahaa.
Maakunnan liitto hankkii Pohjois-Savon hyvinvointiteeman koordinaatio –asiantuntijapalvelun Savonia-ammattikorkeakoululta. Sopimuskausi alkaa kesäkuun alusta ja päättyy vuoden 2010 lopussa.