Honeywell Oy:n toimitusjohtaja Timo Saarelainen ja Foster Wheeler Energia Oy:n paikallisjohtaja Jari Hankala visioivat lupaavia tulevaisuuden näkymiä Itä-Suomen kehitykselle jos ja kun alue pystyy hyödyntämään laajat metsäenergiavaransa bioenergian tuotantoon. Toiseksi ”syömähampaaksi” voi nousta bioenergian tuotannossa tarvittavan edistyksellisen polttoteknologian vienti ja muukin alan tietotaito.

EU:n tavoitteena on supistaa hiilidioksidipäästöjä v. 2020 mennessä vähintään 20 prosenttia ja jopa 30 %, jos asiassa päästään laajaan kansainväliseen sopimukseen. Suomi on ottamassa vielä haasteellisemman tavoitteen, 38 prosentin vähennyksen kasvihuonekaasupäästöissä. Lisäksi EU:n tavoitteena on nostaa uusiutuvien energialähteiden osuus liikennepolttoaineissa 10 prosenttiin v. 2020 mennessä.

Itä-Suomen bioenergiaseminaarissa Kuopiossa 30.10.2009 puhuneen Timo Saarelaisen mukaan metsästä saatava biomassa on varteenotettavin bioenergian lähde Itä-Suomelle, mutta se edellyttää kannattavan ja toimivan keruu-kuljetus -logistiikkaketjun rakentamista metsästä energialaitoksille.

–Nykyinen logistiikkajärjestelmä on syntynyt saha-, sellu- ja paperiteollisuuden tarpeisiin, joten sitä on kehitettävä paremmin bioenergian tuotannolle soveltuvaksi. Valtion, maakuntien ja elinkeinoelämän kannattaa panostaa myös innovatiivisen bioenergiateknologian ja sitä hyödyntävän liiketoiminnan kehittämiseen. EU:n ilmastostrategia luo tulevaisuudelle pitkäjänteiset ja tiukat raamit torjuen aiemmista vuosikymmenistä poiketen mm. öljyn hintavaihtelujen vaikutuksia markkinoihin.

Nopeasti kohti kaupallistamista ja markkinajohtajuuksia

-Metsäenergian tuotantoa on pystyttävä kaupallistamaan mahdollisimman nopeasti ja voimaperäisesti markkinajohtajuuksiin tähdäten, koska siitä on luotavissa Itä-Suomeen monia toimialoja suoraan tai välillisesti työllistävä aluetalouden ”sampo”. Metsäenergiapuun hinta on kytkettävä energiamarkkinoihin eikä sahatavaran ja sellun hintakehitykseen, tähdensi Saarelainen.


Timo Saarelainen (vas.), Jari Hankala ja Juhani Ruuskanen Itä-Suomen bioenergiaseminaarin paneelissa

Jari Hankala heitti lisää löylyä metsäenergian hyödyntämiseen kertomalla leijukerrosteknologiaa käyttävistä polttokattilaratkaisuista biomassan muuttamisessa lämpö- ja sähköenergiaksi. Leijupetikattilat ovat hänen mielestään paras teknologiavalinta biopolttoaineille. Niiden lisäksi Foster-Wheeler kehittää uutta jalostusteknologiaa liikennepolttoaineiden valmistamiseksi. Samoin työn alla on hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia varten parin vuoden kuluessa kaupallistettavia ratkaisuja.

Hankalan mukaan biomassasta on saatavissa hiilidioksidineutraali energialähde. Samalla biomassan energiakäyttö nostaa puun hyötysuhteen reilusti yli 90 prosenttiin. Teollisuuspoliittisesti merkittävää on bioenergiatuotannon integrointi perinteiseen sellu- ja paperiteollisuuden yhteyteen.

Metsähakkeen käyttö lisättävissä kaksin-kolminkertaiseksi

Metsäntutkimuslaitos Metlan professori Antti Asikainen muistutti, että metsäenergian laaja käyttöönotto vaatii suuret metsävarannot sekä puunkorjuujärjestelmät. Suomen metsäenergiavarat ovat 22-25 milj. kuutiometriä eli reilu neljännes maamme metsien vuotuisesta kasvusta. Metsähakkeen käyttöä voidaan Suomessa lisätä kaksin-kolminkertaiseksi metsien riittävyyden näkökulmasta. Painetta metsähakkeen suuremmaksi hyödyntämiseksi lisää energiatuotannossa käytettävien metsäteollisuuden sivutuotteiden väheneminen teollisuudenhaaran tuotantoyksiköiden alasajojen vuoksi.

Kuopion yliopiston ympäristötieteiden laitoksen professori Juhani Ruuskanen huomautti bioenergian tuotannon mahdollisista terveyshaitoista, kuten pienhiukkasista, jos polttoprosessit eivät ole riittävän laadukkaita. Hän myönsi ristiriidan pieniin yksiköihin hajautetun ja työllistävän mutta ympäristöä kuormittavamman bioenergiatuotannon sekä taloudellisesti ja ympäristöllisesti tehokkaamman keskitetyn tuotannon välillä. Ruuskanen kannattaa suuria bioenergialaitoksia, joissa voidaan panostaa mm. savukaasujen puhdistukseen ja edistykselliseen polttojärjestelmään.

-Arvio bioenergian ympäristö- ja terveysvaikutuksista on tehtävä kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti prosessin koko elinkaarelta. Lähtökohtaisesti metsähake sekä sähköä ja lämpöä edistyksellisesti yhdessä tuottava polttolaitos antavat hyvän taseen kasvihuonekaasujen torjunnassa. Eroja tosin on biomassojen kesken. Hakkuutähde on parhaasta päästä.

Valtiovallalta vauhditusta bioenergian tuotantoon

Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston ylitarkastaja Aimo Aalto patisti itäsuomalaisiakin lisäämään uusiutuvan energian käyttöä voimakkaasti kansallisten päästötavoitteiden saavuttamiseksi. Samalla on lisättävä energiasäästöä ja -tehokkuutta. –Metsähakkeen ja maatalouden biomassan käyttö on hyvässä kasvussa, mutta kun lähtötaso on melko alhainen, pitää kehitystä vauhdittaa. Valtiovalta edistää bioenergian tuotantoa tariffituella tavoite- ja markkinahinnan erotuksen kattamiseksi.

Tälle vuodelle on varattu energiatukea uusiutuvan energian tuotantoon ja energiatehokkuutta lisääviin investointeihin ennätysmäärä, 97 milj. euroa. Suurin osa siitä on jo myönnetty. Ensi vuodeksi on varattu 64,1 miljoonaa, josta 20 miljoonaa on jälkirahoitteista, vasta 2012 maksettavaa tukea.

Ministeriössä on Aallon mukaan kuuden työryhmän valmisteltavana metsäalan strateginen ohjelma. Yksi työryhmistä selvittää keinoja puuperäisen energiatuotannon laajentamiseksi mm. energiapuun saatavuuden varmistamisella. Esimerkiksi korjuu- ja kuljetuskalustoa tarvitaan 1 900 – 2 200 yksikköä, jos metsähakkeen käyttö kasvaa 25-30 TWh:iin. Myös ammattitaitoista työvoimaa tarvitaan huomattavasti lisää. Samalla on löydettävä keinot metsänomistajien energiapuun myyntihalukkuuden lisäämiseen.


Aimo Aalto (vas.) ja Paavo Mäkinen

Apulaispäällikkö Paavo Mäkinen Euroopan komission
Suomen edustustosta vahvisti EU:n tähtäävän energiapoliittisissa tavoitteissaan ilmastomuutoksen torjumiseksi bioenergian merkittävään tuotannon lisäämiseen. Tavoitetta viitoittavat lukuisat energiapoliittiset direktiivit. Joulukuussa Kööpenhaminassa pidettävä ilmastokonferenssi on bioenergian käytön edistämisessä erittäin tärkeä foorumi.

Bioenergia - yksi Itä-Suomen mahdollisuuksista -seminaari oli EU:n kaupunkien ja alueiden viikon Open Days 2009 -paikallistapahtuma. Tämän vuoden pääteemoina ovat talouskriisin ja ilmastomuutoksen vastaiset toimenpiteet.