Pohjois-Savon liiton maakuntahallitus valitsi maakunnan Vuoden Kyläksi Lapinniemen, Soinlahden ja Ryhälänmäen muodostaman Iisalmen Pohjoiskylät ry:n. Valintaraati ja maakuntahallitus perustelivat ratkaisuaan sillä, että nämä kyläyhteisöt ovat toimineet aktiivisesti ja suunnitelmallisesti kehittäessään asukkaidensa viihtyvyyttä kestävän kehityksen perusteella.

Kyläalueelle on rakennettu mm. luonto- ja virkistysreittejä sekä maastokotia. Kyläsuunnitelma on tehty v. 2003 ja maisemanhoitosuunnitelma 2006. Viime vuonna valmistui kyläyhteisön oma dokumenttielokuva ”Synnyinseudun kaipuu”. Lisäksi perinteistä kylätoimintaa on mm. liikuntakerhojen pitäminen, hiihtolatujen kunnostus, askartelukurssien järjestäminen sekä ikäihmisten joulutervehdykset.

Esityksen valinnoista oli tehnyt Pohjois-Savon Kylät ry. Vuoden Kylä –palkinto jaetaan Iisalmen Pohjoiskylät ry:n edustajille Pohjois-Savon liiton maakuntavaltuuston kokouksessa 9. kesäkuuta Kuopiossa.

Vuoden Kylä on valittu Pohjois-Savossa jo vuodesta 1987.  Tittelin ovat saaneet aiemmin Rautavaaran Ylä-Luosta, Keiteleen Hamula, Kaavin Luikonlahti, Pohjois-Keiteleen kylä, Kaavin Rovevaara, Rautalammin Vaajasalmi, Vehmersalmen Puutosmäki, Nilsiän Pajulahti, Rautalammin Kerkonkoski, Juankosken Muuruvesi, Leppävirran Soinilansalmi, Maaningan Kinnulanlahti, Nilsiän Kinahmi-Konttimäki, Koillis-Tuusniemen kylät, Lapinlahden Nerkoo, Kangaslammin Harjuranta, Vieremän Haajainen-Konolanmäki, Karttulan Syväniemi, Etelä-Kuopion kylät, Pohjois-Pielaveden kyläseutu ja Lastukosken Kylät ry Nilsiästä.

Valtionosuusuudistukselle reunaehtoja

Maakuntahallitus hyväksyi Pohjois-Savon kuntataloustyöryhmän valmisteleman lausunnon kuntien valtionosuusuudistuksesta. Siinä maakuntahallitus asettaa toistakymmentä reunaehtoa uudelle valtionosuusjärjestelmälle. Pohjois-Savon kuntien pelätään olevan yksi suurimmista menettäjistä uudistuksessa.

Maakuntahallitus korostaa, että uusi valtionosuusjärjestelmä on kytkettävä kuntien toimintaympäristöjen muutoksiin sekä kuntien palvelutuotantovelvoitteisiin. Jos kuntien palveluvelvoitteita lisätään, on myös kuntien rahoituspohjaa kasvatettava kustannusten lisääntymisen vuoksi. Sairastavuuskerroin on sisällytettävä uuteenkin valtionosuusjärjestelmään tärkeimpänä kuntien olosuhdekertoimena. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuskertoimien poistaminen ei saa aiheuttaa kunnille tulonmenetyksiä eikä kasvattaa niiden tuloeroja. Uudessakin järjestelmässä on oltava verotulojen tasausjärjestelmä ja täysi indeksisidonnaisuus. Sen on tuettava PARAS-hankkeen tavoitteita sekä kannustettava kuntia tuottavuuden parantamiseen, kuntayhteistyön edistämiseen ja elinkelpoisempiin kuntakokonaisuuksiin. Valtion on jatkossakin osallistuttava kuntien perustamishankkeiden rahoittamiseen. Erityisvaltionosuutta on lisättävä yliopistosairaaloiden opetuksen ja tutkimuksen kompensaatioksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon maksujen korotuksista saatava hyöty on ohjattava kunnille käytettäväksi palvelujen kehittämiseen.

Maakuntahallitus edellyttää myös valtionosuusjärjestelmäuudistuksen yksinkertaistamista. Sama koskee kuntien talousseurannan tilastointia. Uuden järjestelmän käyttöönottoon on varattava ainakin viiden vuoden siirtymävaihe, jolloin on käytettävä tarvittaessa siirtymätasauksia. Kuntien harkinnanvarainen rahoitusavustus on kohdennettava ensisijaisesti kunnista riippumattomien tekijöiden kompensaatioon.
 
Maakuntahallitus tukee uudistuksen pyrkimystä siirtyä ns. yhden ministeriön malliin. Tähän asti toimialakohtaiset valtionosuudet ovat tulleet ao. ministeriöiden kautta, mutta jatkossa opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen valtionosuudet kanavoituisivat kuntiin valtiovarainministeriöstä.
 
Helsinki-Pietari –rautatieyhteyden esiselvityksessä huomauttamista

Maakuntahallitus antoi lausunnon Ratahallintokeskukselle Helsinki-Pietari -rautatieyhteyttä koskevasta esiselvityksestä. Se käsittelee Suomen ja Pietarin välisten liikenneyhteyksien pitkän aikavälin kehittämisperiaatteita. Maakuntahallitus kyseenalaistaa tarkasteltavien väylävaihtoehtojen riittävyyden ja arvostelee muun Suomen niukkaa huomioon ottamista. Lausunnon mukaan tarkastelu lähtee lähes kokonaan vain Etelä-Suomen tarpeista, vaikka Pietarin vaikutukset kohdistuvat merkittävästi myös Itä-Suomeen mm. matkailuelinkeinossa. Maakuntahallituksen mukaan  Vaalimaan ratalinjausvaihtoehto palvelee rannikkoa lukuun ottamatta heikosti muun Suomen liikennettä. Siten se olisi kansallisena suurinvestointina epätarkoituksenmukainen.

Lausunto muistuttaa, että Savonradan kunnostaminen 200 km/t:n nopeustasolle on ensiarvoisen tärkeää ja kiireisin hanke Pohjois-Savon kannalta. Lisäksi merkittäviä ovat tavaraliikenteen kannalta hyvät yhteydet Vuosaaren sekä Kotkan ja Haminan satamiin. Ne edellyttävät Savonradan parantamista 25 tn:n akselipainolle. Helsingistä itään suuntautuvien ratayhteyksien kehittämisessä paras linjaus on Kouvolan vaihtoehto. Se nopeuttaisi Savonradan ja Karjalan radan yhteyksiä pääkaupunkiseudulle 24 minuuttia. Luumäen vaihtoehdossa hyödyt rajautuisivat Itä-Suomeen ja Karjalaan ja kustannukset olisivat 40 prosenttia Kouvolan vaihtoehtoa korkeammat. Maakuntahallitus pitää myös tärkeänä, että Helsinki-Pietari -ratayhteys kulkee Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta.

Isoja suunnitelmatöitä ensi vuonna

Maakuntahallitus käsitteli Pohjois-Savon liiton ensi vuoden toimintasuunnitelmaa ja talousarviota sekä taloussuunnitelmaa vuosille 2010-2011. Ne menevät maakuntavaltuuston syyskokouksen hyväksyttäviksi. Talousarvioehdotus perustuu kuntien maksuosuuden 3 prosentin korotukselle. Sen loppusumma on noin 3,91 milj. euroa, mistä liiton varsinaiseen toimintaan ohjautuu vajaat  2,77 milj. euroa. Toimintasuunnitelmassa kohdistuu lisää vaatimuksia kansainväliseen edunajamiseen mm. EU:ssa. Aluekehitystehtävissä keskeisintä on Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2030:n valmistelu maakuntavaltuuston syyskokoukseen sekä maakuntaohjelman 2010-2013 laadinta EU:n Itä-Suomen EAKR- ja Manner-Suomen ESR-ohjelman toteuttamisen rinnalla. Alueidenkäytössä keskeistä on Pohjois-Savon maakuntakaavaehdotuksen valmistelu.

Pohjois-Savon liiton tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Minna Oinosen esittelemä tarkastus- ja arviointikertomus viime vuodelta totesi liiton toiminnan olleen suunnitelmien mukaista ja tavoitteet saavuttavaa. Myös taloudenpito on toteutunut suunnitellusti. Tilintarkastuksessa ei ole ilmennyt huomautettavaa.