Pohjois-Savon liiton maakuntahallitus katsoo lausunnossaan paikallispoliisin palveluverkoston supistamista ja yhteispalvelua koskevasta esisopimusmenettelystä, että suunnitelmat heikentävät olennaisesti poliisin turvallisuus- ja lupapalvelujen saatavuutta sekä saavutettavuutta Pohjois-Savossa erityisesti maakunnan reuna-alueilla. Uudet järjestelyt johtaisivat poliisin näkyvyyden vähenemiseen etenkin paikkakunnilla, missä poliisipalvelupiste muuttuu yhteispalvelupisteeksi. Uudistus lisäisi myös reuna-alueiden kunnissa jo nyt pitkiä poliisin hälytysviiveaikoja. Keskeisten lupa-asioiden kuten passien, ajokorttien, henkilökorttien ja ampuma-aselupien asiointimatkat pidentyvät jos yhteispalvelupisteiden osaamista ja toimivaltuuksia ei turvata riittävästi. Ennen sitä ei uudistukseen pidä ryhtyä. Poliisin lähipalvelut ja lupapalvelut on säilytettävä joka kunnassa ja poliisin näkyvyyttä haja-asutusalueilla on ennemminkin lisättävä. Samoin on kehitettävä poliisin sähköisiä ja mobiilipalveluja, todetaan sisäasianministeriölle annetussa maakuntahallituksen lausunnossa.

Sisäasiainministeriön suunnitelman mukaan Pohjois-Savossa olisi yksi pääpoliisiasema Kuopiossa ja neljä poliisiasemaa Iisalmessa, Juankoskella, Suonenjoella ja Varkaudessa. Palvelupisteet olisivat Siilinjärvellä, Nilsiässä ja Leppävirralla. Yhteispalvelupisteiden varaan muuttuisivat Lapinlahti, Pielavesi, Kiuruvesi, Karttula ja Tuusniemi. Yhteispalvelupisteet jatkaisivat Kaavilla, Vesannolla, Keiteleellä, Rautavaaralla, Sonkajärvellä, Viermällä ja Varpaisjärvellä. Käytännössä muutos aiheuttaisi, että Ylä-Savossa poliisitoimen lupa-asiointi keskittyisi Iisalmen poliisiasemalle. Yhteispalvelupisteissä ei ole poliisin henkilöstöä kuin satunnaisesti tai ajanvarauksella. Palvelupisteessä on poliisin henkilöstöä koko- tai osa-aikaisesti tai tiettyinä päivinä viikossa.

Maakuntahallitus edellyttää, että mahdollisen uudistuksen vaikutuksia seurataan puolueettomasti mm. rikollisuuden kehityksellä, hälytysviiveillä ja muilla merkittävillä tunnusluvuilla.

Laajakaistayhteyksiin lisää tehoa koko maakuntaa kattavasti

Maakuntahallitus otti kantaa Liikenne- ja viestintäministeriölle antamassaan lausunnossa selvitysmies Harri Pursiaisen Laajakaista kaikkien ulottuville -ehdotukseen. Maakuntahallituksen mielestä laajakaistayhteydet on saatava julkiseksi peruspalveluksi. Tavoitteeksi on otettava vähintään 10 Mbit/s -tehoisten tietoliikenneyhteyksien saaminen kattavasti koko maakuntaan. Selvitysmiehen esittämä 1 Mbit/s:n tehotavoite on lausunnon mukaan riittämätön etenkin maatilojen ja maaseutuyritysten tarpeisiin. 3G-verkko puuttuu ainakin 15 pohjoissavolaisesta kunnasta, mikä haittaa olennaisesti tehokkaiden langattomien laajakaistayhteyksien toteutumista. Teknisesti paras laajakaistaratkaisu olisikin valokuituyhteys. Sen rakentaminen olisi otettava osaksi maankäytön suunnittelua.

Maakuntahallitus esittää, että tietoliikenneoperaattoreille asetetaan toimilupaehdoissa selkeä ehto ilmoittaa asiakkaille todelliset yhteysnopeudet ja myös sanktiot, jos niitä ei saavuteta. Selvitysmiehen esittämä 100 Mbit/s:n tehotavoite vuoteen 2015 mennessä on oikeansuuntainen mutta liian hidas aikataulultaan. Maakuntahallitus on varauksellinen selvitysmiehen esittämään kustannusjakoon, jossa valtion osuus olisi kolmannes ja maakuntien sekä kuntien yhdessä noin 27 prosenttia. Ongelmaksi voi tulla EU-rahoituksen saaminen 7 prosentin osuudelle.

Maakuntahallitus päätti esittää Pohjois-Savosta Ylä-Savon seutua laajakaistakokeilujen pilottialueeksi. Kokeilualue koskisi tällöin Iisalmea, Vieremää, Sonkajärveä, Kiuruvettä, Pielavettä ja Keitelettä.

Kyytitakuu miellyttää maakuntahallitusta

Maakuntahallitusta miellytti selvitysmies Olli Riikosen esitys haja-asutusalueiden kyytitakuusta toimenpideohjelmassa julkisen liikenteen palvelujen turvaamiseksi haja-asutusalueille. Kyytitakuu merkitsisi asuinpaikasta riippumatta mahdollisuutta käydä vähintään kaksi kertaa viikossa asioimassa taajamassa julkisen liikenteen lipun hinnalla. Tästä aiheutuvat 11 milj. euron vuotuiset kustannukset jakautuisivat puoliksi valtion ja kuntien kesken. Kyytitakuun palvelisi erityisesti ikääntyviä, joilla ei ole mahdollisuutta liikkua omalla autolla.

Maakuntahallitus muistuttaa lausunnossaan liikenne- ja viestintäministeriölle, että kyytitakuu lisäisi merkittävästi maaseudun asumisviihtyvyyttä, ja se on ainoa keino turvata kohtuullisin kustannuksin harvaanasuttujen alueiden liikenneyhteydet. Samalla maakuntahallitus huomauttaa, että valtiolla on jatkossakin oltava julkisen liikenteen palvelujen edistämisessä keskeinen rooli. Perusteltua on lääninhallitusten liikenneosastojen siirtäminen perustettavan väyläviraston alaisuudessa toimivien yhdeksän elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen yhteyteen. Myönteistä on, että niiden toimialueet muodostuvat seutuja ja maakuntia laajemmiksi. Maakuntahallitus kannattaa selvitysmies Riikosen esityksiä työsuhdematkalipun kehittämisestä nykyistä kannustavammaksi ja juniin sekä autoihin kelpaavan valtakunnallisen matkustajakortin perustamista. Valtion on korotettava myös joukkoliikenteen määrärahoja.

Pohjois-Savon ympäristökeskuksen tulossuunnitelmaan 2009 sekä toiminta- ja taloussuunnitelmaan 2010-2013 maakuntahallituksella ei ollut huomauttamista. Se puolsi ympäristönsuojelun ja vesihuollon rahoituksen korottamista maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa 1,0 milj. euroon 0,4 miljoonan määrärahasta.

Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma hyväksytyksi

Maakuntahallitus hyväksyi Pohjois-Savon maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman vuosille 2009-2010 ja merkitsi tiedoksi maakunnan yhteistyöasiakirjan vuodelle 2009. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma (TOTSU) sisältää maakunnan keskeiset kehittämistoimenpiteet sekä esityksen niiden rahoittamiseksi. Se on ikään kuin maakunnan budjettiesitys valtion tulo- ja menoarvion laadintaan sekä sen alueelliseen kohdentamiseen.

Toteuttamissuunnitelman 2009-2010 keskeisimmät Pohjois-Savon neuvotteluesitykset ministeriöille ovat 90 milj. euron hanke valtatie 5:n parantamiseksi Päiväranta-Vuorela –välillä ja lääkealan keskuksen sekä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan muiden toimintojen kuten perusterveydenhuollon kehittämisyksikön sijoittaminen Kuopioon. Itä-Suomen yhteisiä neuvotteluesityksiä ovat liikenneinfrastruktuurin kehittäminen ja elinkeinoelämän rakennemuutokseen varautuminen mm. tien- ja radanpidon sekä lentoliikenteen osalta, hammaslääketieteellisen koulutuksen käynnistäminen Kuopiossa  2009 sekä koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen mm. aloituspaikkoja lisäämällä toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa.

Maakuntaohjelmassa Pohjois-Savon kehittämisen strategisiksi painopistelinjauksiksi on otettu elinkeinojen ja yritystoiminnan vahvistaminen sekä kilpailukyvyn parantaminen, työvoiman saatavuuden varmistaminen, maakunnan keskeisten osaamisalueiden ja -keskittymien vahvistaminen, maakunnan saavutettavuuden parantaminen, hyvän ympäristön turvaaminen, maakunnan omien energialähteiden käytön lisääminen sekä hyvinvointipalvelujen turvaaminen ja palvelurakenteen uudistaminen.

Ei muutoksia liiton toimintasuunnitelmaan ja talousarvioon

Maakuntahallitus hyväksyi Pohjois-Savon liiton toimintasuunnitelman ja talousarvion ensi vuodelle. Keskeisimpiä tehtäviä ovat Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2030:n, Koko-ohjelman, maakuntaohjelma 2010-2013:n ja Pohjois-Savon maakuntakaavaehdotuksen valmistelu, maakunnan yhteistyöasiakirjan ja maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman laadinta, maakunnallisen yhteistyön edistäminen ja edunvalvonta etenkin keskeisissä infrastruktuuri- ja osaamishankkeissa sekä EU:ssa, Paras-lainsäädännön toimeenpanon ja ALKU-hankkeen yhteistoiminta-alueiden valmistelu sekä Kuopion yliopiston, ammattikorkeakoulun ja elinkeinoelämän yhteistyön tiivistäminen.

Liiton talousarviossa menot ovat yhteensä 3,91 milj. euroa, missä on kasvua 6,1 prosenttia. Kuntien maksuosuuksien kasvu jää kuitenkin 2,5:een ja liiton toimiston menojen kasvu 1,7 prosenttiin. Liiton varsinaisen toiminnan menot ovat 2,76, omat projektit 0,60 ja maakunnan kehittämisrahaston osuus 0,55 milj. euroa. Budjetti päätyy noin 20 000 euron alijäämään.

Valtakunnalliset kotiseutupäivat Nilsiään 2009

Maakuntahallitus myönsi Nilsiän kaupungille 44 650 euroa Pohjois-Savon kehittämisrahastosta 6.-9.8.2009 järjestettäviä valtakunnallisia kotiseutupäiviä varten. Päävastuu on Nilsiän kaupungilla mutta valmistelut toteutuvat seitsemän kunnan sekä Kuopion yliopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Kotiseutupäivät keräävät yleensä 10 000 - 20 000 kävijää Suomesta ja ulkomailta.

Maakuntahallitus hyväksyi Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöryhmän uudeksi jäseneksi EU-projektipäällikkö Timo Ollilan ja hänen varahenkilökseen sivistystoimentarkastaja Pirkko Rusin. He tulevat tehtävään lääninsivistysneuvos Heikki Laakson ja hänen varahenkilönsä Maire Avennon tilalle 1.12. 2009 alkaen.