Pohjois-Savon liiton maakuntahallitus katsoo työ- ja elinkeinoministeriölle antamassaan lausunnossa, ettei uudessa alueiden kehittämislaissa tarvita seutukuntajakoa. Maakuntahallituksen mielestä vuosi 2009 olisi ylimenovaihetta ja asiaan olisi palattava vajaan vuoden kuluttua, kun uusi lakiluonnos on määritellyt työssäkäyntialueiden roolin. Tässä tilanteessa ei ole syytä tehdä muutoksia Pohjois-Savon seutukuntajakoon yhdeksi vuodeksi, koska todennäköisesti seutukuntajakoa ei tarvita jatkossa. Valtion tukialuejako voidaan muodostaa hyvin maakuntien ja kuntien aluejaon perustalta.

Maakuntahallituksen mielestä nykyisten seutukuntien rajoittuminen maakuntarajoihin on keinotekoista esimerkiksi Etelä-Savon puolelle ulottuvalla Varkauden talousalueella. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön esittämä Pieksämäen ja Joroisten muodostama uusi seutukunta on nykylain vastainen, koska Joroinen suuntautuu yksiselitteisesti Varkauteen. Nykyinen Varkauden seutukunta ei vastaa kuin osittain kuntien yhteistyötilannetta eikä työssäkäynti- ja asiointivirtoja. Seutukuntajaon kriteerit eivät toteudu pienennettäessä tai suurennettaessa seutukuntia. Etenkin työssäkäyntialueet muodostuvat esitetystä seutukuntajaosta poikkeavasti Pohjois-Savossa. Ministeriön seutukuntajakoesitys ei myöskään kelpaa tilastoalueeksi, koska se häivyttää keskuskaupunkien myönteisen kehityksen ympäröivään alueeseen verrattuna.

Maakuntahallitus tähdentää, että uuteen aluelakiin todennäköisesti otettava äkillisten rakennemuutosalueiden määrittäminen ei saa perustua seutukuntajakoon etenkään jos seutukuntien alueellista kattavuutta laajennetaan ministeriön ehdotuksen mukaisesti. Äkilliset rakennemuutosalueet on määriteltävä lakkautettavien työpaikkojen todellisten vaikutusten perusteella.  Myös muut aluejaot kuten tukialuemäärittelyt voidaan tehdä maakuntien ja kuntien aluejaon pohjalta. 

Nykyinen seutukuntajako perustuu lakiin, jonka mukaan alueellisten tukitoimenpiteiden kohdentamista ja porrastamista varten on määritelty kehitysalueet kuntajaotukseen pohjautuvan seutukuntajaon perustalta. Toisena tehtävänä seutukuntajaolla on toimia alueluokituksena laadittaessa tilastoja ja selvityksiä alueellisesta kehityksestä. Tältä osin se liittyy myös EU:n alueluokitukseen kansallisena aluejakona.

Työ- ja elinkeinoministeriö on laatinut alustavan ehdotuksen 1.1.2009 toteutuvaksi uudeksi seutukuntajaoksi. Se pudottaisi seutukuntien lukumäärän 74:stä 59:ään ja karsisi alle 10 000 asukkaan seutukunnat. Kuntien lukumäärä vähenee vuoden 2009 alussa 348:aan 32 kuntaliitoksen seurauksena. Tulevan seutukuntajaon vahvistaa työ- ja elinkeinoministeriö kuultuaan maakuntaliittoja ja kuntia. Seutukuntajaossa otetaan huomioon mm. työssäkäynti- ja asiointivirrat, kuntien välinen yhteistyö sekä liikenneyhteydet.

Työ- ja elinkeinoministeriö: Pohjois-Savoon kolme seutukuntaa

Ministeriön seutukuntajakoehdotuksen toteutuminen merkitsisi Pohjois-Savossa viiden seutukunnan tiivistymistä kolmeksi kun Koillis- ja Sisä-Savon seutukunnat yhdistyisivät Kuopion seutukuntaan. Ylä-Savon seutukunta muodostuisi seitsemästä kunnasta ja kaupungista sekä Varkauden seutukunta Varkauden kaupungista ja Leppävirran kunnasta. 

Pohjois-Savossa 16 kuntaa on ottanut kantaa uuteen seutujakoehdotukseen. Kannanotot ovat varsin ristiriitaiset ja ne eriävät ministeriön ehdotuksesta. Ylä-Savon kunnista Keitele, Lapinlahti, Pielavesi ja Varpaisjärvi eivät kannattaneet ehdotusta mutta Iisalmi, Kiuruvesi ja Sonkajärvi olivat sen kannalla.

Varkauden mielestä seutukuntajako ei vastaa työssäkäyntialuetta. Se esittääkin muodostettavaksi Varkauden-Pieksämäen seutukunnan, johon kuuluisivat myös Leppävirta, Joroinen ja Heinävesi. Toisaalta Varkaus kyseenalaistaa koko seutukuntajaon keinotekoisena kriteerinä valtion aluetukien kohdentamisessa. Myös Leppävirta ehdottaa seutukuntajaosta luopumista. Mikäli se kuitenkin  jatkuisi, kannattaa Leppävirta Varkauden ja Kuopion seutukuntien yhdistämistä. Kuopion, Koillis-Savon ja Sisä-Savon seutujen kunnista ministeriön ehdotusta kannattavat Kuopio, Kaavi, Nilsiä, Rautavaara, Suonenjoki, Tuusniemi ja Vesanto. Nilsiä kannatti myös seutukuntajaosta luopumista. Suonenjoki piti parhaimpana Pohjois-Savon jakautumista vain kahteen seutukuntaan.

Kaivoslakiehdotukselle kritiikkiä

Maakuntahallitus suhtautuu varsin kriittisesti uutta kaivoslakia koskevaan hallituksen esitysluonnokseen. Työ- ja elinkeinoministeriölle antamassaan lausunnossa maakuntahallitus katsoo, että kaivoslain uudistuksessa on painotettava enemmän alueiden ja koko valtakunnan yleistä etua mm. raaka-ainehuollon ja energialähteiden saatavuudessa. Samalla on tähdättävä lain kokonaisuudistukseen. Hallituksen esityksessä on useita puutteita, joiden vuoksi maakuntahallitus vaatii lisävalmistelua ja tarkennuksia.

Jatkovalmistelussa on maakuntahallituksen mielestä kiinnitettävä huomiota siihen, että uusi laki edistää malminetsintää ja kaivostoimintaa eikä vaikeuta sitä kuten lakiesitysluonnoksessa eräiltä osin tapahtuu. Maakuntahallitus muistuttaa, että esitys on asenteeltaan kaivosteollisuuden vastainen. Lakiesityksessä malminetsintään vaaditaan kiinteistön- tai maanomistajan lupa. Ellei sitä tule, on etsijän haettava alueelle valtauslupa. Kaivoslakiluonnoksessa on laajennettu valitusoikeutta merkittävästi ulkopuolisille tahoille, muun muassa ao. alueelle toimiville yhdistyksille, joiden säännöissä on maininta ympäristö- ja kotiseutuasioista huolehtimisesta. Liian matala valituskynnys voi maakuntahallituksen mielestä johtaa kiusantekoon yhteiskunnalle hyödyllistä kaivoshanketta kohtaan.

Maakuntahallitus korostaa myös, että Suomen on säilytettävä hyvä kilpailuasema malminetsinnässä, koska viime vuosina sen panostusta on siirtynyt Ruotsiin. Suomessa olisi siksi annettava luonnonvarojen käytön suunnittelussa maakuntaliitoille nykyistä keskeisempi rooli. Lakiin olisi kirjattava maakuntaliitoilta pyydettävä lausunto kaivoslupahakemuksista. Valtauslupa-asioissa olisi korostettava maakuntaliittojen ja maakuntakaavan asemaa. Lakiesityksessä kunta voi estää valtausluvan myöntämisen myös yleis- ja asemakaava-alueiden ulkopuolella. Ensisijaiseksi lupamenettelyksi olisi otettava ympäristöviranomaisen myöntämä lupa kaivostoimintaan.

Maakuntahallitus haluaa uraanikaivoksen perustamisesta kaivoslakiin säädöksen, jonka mukaan valtioneuvosto voi päättää luvan myöntämisestä ao. kunnan kuulemisen perusteella. Uraanin etsintä olisi rinnastettava edelleen muuhun malminetsintään niin, että kunta voi kaavamääräyksillään rajoittaa sitä esimerkiksi matkailualueiden läheisyydessä.

Tavoitteena on korvata v. 1965 säädetty kaivoslaki niin, että uudet säädökset tulevat voimaan viimeistään v. 2011 alusta. Uuden kaivoslain tarkoituksena on turvata kuntien sekä yksilöiden vaikutusmahdollisuudet  vaikuttaa itseään sekä elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Esitykseen liittyy muutos ydinenergialakiin, jonka mukaan uraanin sekä toriumin kaivos- ja rikastustoimintaan vaaditaan kunnan myönteinen kanta. Pohjois-Savossa kaivokset ja rakennuskivituotanto työllistävät yli 1 200 henkilöä.
 
Liikennejärjestelmätyöryhmään 20 edustajaa

Maakuntahallitus asetti Pohjois-Savon liikennejärjestelmätyöryhmän ja kutsui siihen 20 tahon edustajaa. Työryhmä arvioi Pohjois-Savon liikennejärjestelmän kehittämistarpeita, tekee kehittämisehdotuksia ja valmistelee lausuntoja sekä kannanottoja liikenneasioista. Työryhmän puheenjohtaja on Kuopion kauppakamarin toimitusjohtaja Matti Niiranen.

Maakuntahallitus hyväksyi asumisen tutkimusohjelman ja sitä koordinoivan määräaikaisen professuuri -hankkeen sopimuksen jatkamisen ja lisärahoituksen vuoden 2010 kesään asti. Edellytyksenä on, että muutkin sopijaosapuolet eli Kuopion yliopisto, Kuopion kaupunki ja ympäristöministeriö sitoutuvat v. 2005 alkaneen hankkeen jatkamiseen vuodella. Tutkimusohjelmaan liittyy viisivuotinen määräaikainen tutkimusprofessuuri Kuopion yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan sosiaalipolitiikan ja –talouden laitoksella. Maakuntahallitus hylkäsi Keski-Savon kehittämisyhtiön oikaisuvaatimuksen kehittämis- ja koulutusprojekti Kesakon rahoituksen maksatuspäätöksestä.

Maakuntahallitus merkitsi tiedoksi Pohjois-Savon liiton uutena EU-hankekoordinaattorina joulukuun alusta aloittaneen hallintotieteiden maisteri Mikko Härkösen nimityksen.

Rahoitusta kuudelle hankkeelle

Maakuntahallitus myönsi kuudelle hankkeelle rahoitusta Pohjois-Savon kehittämisrahastosta ja maakunnan kehittämisrahasta yhteensä  noin 486 000 euroa. Pohjois-Savon liitto sai vajaat 80 000 euroa Itä-Suomen Brysselissä toimivan EU-toimiston rahoittamiseen ensi vuonna, 57 300 euroa Pohjois-Savon maakuntaverkon suunnitteluun ja runsaat 113 000 euroa Pohjois-Savon hyvinvointiteeman koordinoimiseen. Savonlinnan Matkailu ry:lle maakuntahallitus myönsi  5 500 euroa venäjänkielisen Saimaan veneilyoppaan laatimiseen.

Maakuntahallitus päätti varata sensoriteknologian teemaohjelman valmisteluun ja toteutukseen 150 000 euroa lisää Pohjois-Savon kehittämisrahastosta aiemmin myönnetyn 100 000 euron päälle. Ensi vuoden loppuun kestävä hanke on käynnistynyt suunnitellusti, mutta sen toteutustapa ja kustannusrakenne ovat muuttuneet alkuperäisestä. VTT:n Kuopion yksikön hallinnoiman hankkeen kustannukset ovat nousseet 500 000 euroon, mistä Pohjois-Savon liiton osuus on puolet. Maakuntahallitus päätti varata Pohjois-Savon kehittämisrahastosta enintään 80 000 euroa uutta määrärahaa Pohjois-Savon liiton osallistumiseksi EU:n erillisohjelmiin. Maakuntahallitus edellyttää, että lisärahoituksen painopisteen on oltava maakunnan yhteistyöryhmän valitsemissa teemoissa eli energia- ja ympäristöteknologiassa, teknologiateollisuudessa, hyvinvoinnissa sekä mittaus- ja sensoritekniikassa.