Pohjois-Savon maakuntakaavan laadinta on edennyt vuoden 2008 tammikuussa maakuntakaavaluonnoksen valmisteluun. Perustaa sille antoi maakuntahallituksen 10. joulukuuta hyväksymä maakuntakaavan Lähtökohdat ja tavoitteet -asiakirja. Maakuntakaavan valmistelu käynnistyi maakuntahallituksen päätöksellä vuosi sitten Pohjois-Savon liitossa. Jo ennen tätä liitossa oli valmisteltu maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaupallisten palvelujen selvitys. Maakuntakaavaluonnoksen valmisteluun vaikuttavat maakunnallisten selvitysten lisäksi mm. ilmastomuutosarviot sekä lähiaikoina valmistuva Suomen liikennepoliittinen selonteko.

Maakuntakaavan tavoitteena on luoda maankäytölliset edellytykset menestyvälle Pohjois-Savolle, joka on globaalisesti kilpailukykyinen yrittäjyyden, osaamisen, laadukkaan elämisen ja asumisen maakunta. Kaavasuunnittelun pohjana käytetään 255 000 pohjoissavolaisen mitoitusväestöä vuonna 2030. Maakuntakaavan luonnoksen valmistumistavoitteena on syksy 2008. Maakuntakaavaehdotuksen on määrä valmistua vuonna 2010, jolloin myös maakuntavaltuusto lopullisesti hyväksyy kaavan. Sen jälkeen kaava menee vielä ympäristöministeriön vahvistettavaksi.

Mikä on maakuntakaava ?

Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma, joka ohjaa yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön kehitystä koko maakunnassa tai sen osassa. Maakuntakaavassa osoitetaan alue- ja palvelurakenteen, liikenneverkon sekä yhdyskunnan muun huollon kehittämisen kannalta tärkeät aluevaraukset. Lisäksi siinä osoitetaan alueet, joita on vaalittava maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön säilyttämiseksi.
Valtatie 5:n Leppävirran pohjoisosien kaava ja Kuopion seudun maakuntakaava ovat esimerkkejä osamaakuntakaavoista. Niihin tehdään vain tarvittavat muutokset uudessa Pohjois-Savon maakuntakaavassa. Maakuntakaava voidaan tehdä vaiheittain eri teemoja käsitellen. Se on myös ohjeena laadittaessa kuntakohtaisia yleis- ja asemakaavoja.
Maakuntakaava esitetään kartalla. Sitä täydentävät kaavamerkinnät ja -määräykset. Maakuntakaavaan liittyy selostus, jossa esitetään kaavaratkaisun tavoitteet ja perustelut sekä arvioidaan kaavan vaikutukset. Maakuntakaava on laadintavaiheissaan julkisesti nähtävillä, jolloin kaikilla osallisilla on mahdollisuus jättää siitä mielipiteensä. Kaavaehdotuksesta pyydetään eri viranomaisten sekä alueen kuntien lausunnot. Maakuntakaavan hyväksyy maakuntavaltuusto ja sen vahvistaa ympäristöministeriö.

Vuorovaikutuksella ja avoimuudella hyvään lopputulokseen

Maakuntakaavassa sovitetaan yhteen valtakunnalliset, maakunnalliset ja kunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Lisäksi kaavaratkaisuihin vaikuttavat lukuisat intressiryhmät, kuten elinkeinojen harjoittajat sekä luonto- ja kansalaisjärjestöt. Erilaisten tavoitteiden ja näkemysten huomioon ottamiseksi kaavan laadintaan osallistuu suuri joukko eri tahojen edustajia maakuntakaavan työryhmissä. Aluerakenne-, virkistysalue- ja energiatyöryhmiin on pyritty keräämään mahdollisimman laaja edustus ja asiantuntemus. Työryhmien ohella kaavan laadintaa ohjeistavat maakuntakaavan johtoryhmä, maakuntahallitus ja -valtuusto.

Lisäksi Pohjois-Savon liitto järjestää kaavan aihepiireihin liittyviä avoimia seminaareja. Niihin ovat kaikki asiasta kiinnostuneet tervetulleita antamaan vinkkejä kaavan laadintaan. Maakuntakaavan luonnos ja ehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Nähtävillä oloaikana kuka tahansa voi antaa palautetta maakuntakaavasta. Laajalla vuorovaikutuksella ja avoimella työskentelyllä pyritään kaikkia tyydyttävään lopputulokseen.

Maakuntakaavan laadinnasta vastaa Pohjois-Savon liiton alueidenkäyttöyksikkö. Suunnittelujohtaja Paula Qvick muistuttaa, että vaikka suurin osa suunnittelutyöstä tapahtuu sisällä, jalkautuvat suunnittelijat myös maastoon tekemään selvityksiä ja tutustumaan lähemmin kaavoituksen kohdealueisiin. -Viime kesänä kaavoittajille tulivat tutuiksi niin Pohjois-Savon lukemattomat turvesuot sekä kallio- ja harjualueet. Näiden alueiden osalta selvitykset jatkuvat ensi kesällä.

Ilmastonmuutosten vaikutukset mukaan maakuntakaavatyöhön

Pohjois-Savon liitto osallistuu maakuntakaavan laadintaa varten ympäristöministeriön rahoittamaan ja VTT:n erikoistutkija Irmeli Wahlgrenin johtamaan hankkeeseen ”Ilmastonmuutoksen huomioon ottaminen kaavoituksessa”. -Otamme maakuntakaavoituksessa huomioon ilmastonmuutoksen aiheuttamat haasteet Pohjois-Savon elinkeinotoiminnalle ja yhdyskuntarakenteelle. Ensi vaiheessa olemme saaneet VTT:ltä arvioita ilmastomuutoksen vaikutuksista Pohjois-Savon ja Kuopion seudun säihin tämän vuosisadan loppuun mennessä. Muutokset ovat merkittäviä ja niillä on laajoja seurannaisvaikutuksia, totesi Paula Qvick Pohjois-Savon liitossa torstaina 24.1. pidetyssä tiedotustilaisuudessa.

Hänen mukaansa ilmastonmuutoksen vaikutuksia on ryhdytty puntaroiman ensinnä Nilsiän Tahkon kasvavalle matkailukeskukselle ja ne otetaan huomioon myös Nilsiän osayleiskaavaprosessissa. -Toivomme maakunnan muidenkin merkittävien matkailukeskittymien arvioivan kehittämistavoitteitaan pidemmällä aikajänteellä. Myös EU:n uudet normit kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi on otettava vakavasti Pohjois-Savossakin. Niillä on merkittäviä vaikutuksia sekä liikennejärjestelyihin että rakentamiseen ja energiahuoltoon. Luonnollisesti asia otetaan ja on osin jo otettukin huomioon myös maakuntakaavan valmistelussa.

Ruotsin ilmatieteen laitoksen Rossby Centressä alueilmastomalliin ja VTT:n Extremes-projektin analyysimenetelmiin perustuva ilmastomuutosarvio kertoo, että tämän vuosisadan loppuun mennessä Pohjois-Savossa vuoden keskilämpötila nousisi neljä astetta. Muutos on huomattavan suuri, sillä edellisen sadan vuoden aikana muutos oli vain +1 astetta. Yksittäiset maksimi- ja minimilämpötilat nousevat vielä enemmän ja ilmastolliset ääri-ilmiöt lisääntyvät.

Merkittävää on myös sademäärien ja tuulien tuntuva lisääntyminen. Arvion mukaan vuoden keskimääräinen sademäärä nousisi 15 prosenttia ja viiden vuorokauden sademaksimi enimmillään jopa 56 prosenttia. Sen sijaan lumipeitteen kesto supistuisi puolellatoista kuukaudella. Paula Qvickin mukaan sademäärien ennakoitu kasvu aiheuttaa mm. eroosio- ja sortuma- sekä tulvariskien lisääntymistä.

Tiedotustilaisuuteen osallistuneet Nilsiän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Tiihonen ja elinkeinoasiamies Mikko Lehto eivät pitäneet ilmastonmuutosarvion näkymiä uhkana Tahkon rajuille kasvustrategioille ja –visioille. –Ne on otettava huomioon suunnitelmissa ja muutoksen vaikutuksiin on varauduttava niin yhdyskuntarakenteellisesti kuin matkailupalveluissa. Tavoitteenamme on kasvattaa Tahkon alueen vuodepaikkamäärää nykyisestä 8 000:stä 30 000:een vuoteen 2030 mennessä.

Turvetuotantoon soveltuvista soista katselmukset

Pohjois-Savon liitto on tehnyt Pohjois-Savon maakuntakaavaa varten turvetuotantoon soveltuvien, vähintään 30 hehtaarin soiden katselmukset Geologian Tutkimuskeskuksen viime kesänä tutkimista soista. Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti kaavavaraukset ohjataan ensisijaisesti soille, joiden luonnontila on muuttunut.  -Siksi katselmuskohteiksi valittiin vain kokonaan tai pääosin ojitettuja soita. Katselmuksen tarkoituksena oli saada yleiskuva soiden luonnontilasta, mahdollisista suojeluarvoista lajiston ja suotyyppien osalta sekä arvioida niiden merkitystä suoluonnon suojelulle. Kaikkiaan tarkastettiin 130 suoaluetta, joista valtaosa sijaitsee Ylä-Savossa, kertoi Paula Qvick.

Pohjois-Savossa on turvesoita 386 000 hehtaaria. Niistä on ojitettu 83 %. GTK on tutkinut soita 100 000 ha. Kaikkiaan Pohjois-Savossa voi olla käyttökelpoista suota jopa 40 000 ha. Turvetuotannossa niistä on tällä hetkellä vain noin 3 300 ha eli alle kymmenesosa potentiaalista.  Lyhyeiden kuljetusetäisyyksien päästä saatavalla turpeella on jatkossakin Paula Qvickin mukaan tärkeä merkitys Pohjois-Savon energiantuotannossa, joskin mm. puun osuus siinä kasvanee.

Turvetuotantoaluevarausten ohella tarkastettiin 19 seutukaavojen ja Ylä-Savon seudun maakuntakaavan luonnonsuojelualuevarausta kohteiden nykytilan arvioimiseksi.

Maa-ainesten otossa suuntana kalliot

Paula Qvick toteaa, että maa-ainesasiat ovat perinteisesti seutu- ja maakuntakaavojen kiinnostavimpia aiheita, koska niiden vaikutukset kohdistuvat hyvin laajalti yhteiskuntaan. -Maanomistajille kyse on taloudellisesti erittäin merkittävistä asioista. Aihepiiriin liittyy myös huomattavia luonnon- ja maisemansuojelun intressejä sekä toisaalta kiviaineksen tarve välttämättömänä rakennusmateriaalina yhdyskuntien rakentamisessa. Kaavan laadinnassa on jouduttu maa-ainesvarojen huvetessa tasapainottelemaan ennen kaikkea niiden saatavuuden turvaamisen ja maa-aineslain edellyttämän kauniin maisemakuvan sekä luonnonarvojen välillä.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maakuntakaavan on perustuttava riittäviin selvityksiin. Kiviainestarpeen selvittämiseksi Pohjois-Savon liitto teki kyselytutkimuksen hiekan, soran ja murskattavan kiviaineksen kulutuksesta maakunnassa vuosina 2006–2030. Kysely kohdistettiin Pohjois-Savon kunnille, Savo-Karjalan tiepiirille, Ratahallintokeskukselle, Metsäkeskukselle ja betonialan yrityksille. Selvityksen mukaan kiviaineksia kulutetaan maakunnassa 25 vuodessa yhteensä 76 milj. m3. Siitä on hiekkaa 19, soraa 15 ja murskattavia kiviaineksia 42 milj. kuutiota. Kokonaiskäyttömäärissä suurimmat ovat Kuopion, Siilinjärven ja Nilsiän alueet.

Maa-ainesten saatavuudessa maakuntakaava tukeutuu Pohjois-Savon ympäristökeskuksen POSKI-projektin tuloksiin. Sen tutkituista 65 harjukohteesta on saatavissa maa-aineksia yhteensä noin 64 milj. kuutiometriä. Siitä on hiekkaa 48, soraa 15 ja murskauskelpoista soraa 1 milj. kuutiota. Kysyntä- ja saatavuusselvitykset osoittavat, että sora-aineksen niukkuus koskettaa ennen pitkää lähes koko maakuntaa. Saatavuusongelmat ovat pahimmat Kuopiossa ja Siilinjärvellä. Tulevaisuudessa maa-ainesten oton painopistettä joudutaan siirtämään vahvasti kalliokiviaineksiin, mikä otetaan huomioon maakuntakaavan laadinnassa.

Poski-projektin tulokset varmistettiin maastokäynnein, joille osallistui liiton, ympäristökeskuksen ja kuntien edustajia. Maastokäynnit jatkuvat keväällä 2008.

Kulttuuriympäristökohteiden inventointi menossa

Pohjois-Savossa on inventoitu 4 696 kulttuuriympäristökohdetta 1980- ja 90-luvuilla. Näistä 88 on valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja alueita tai kohteita ja maisema-alueita yhdeksän. Kuopion seudun maakunnallisesti ja valtakunnallisesti merkittävät kohteet on määritelty Kuopion seudun maakuntakaavassa. Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy on valmistelemassa asiantuntijaselvitystä Kuopion seudun ulkopuolisista maakunnallisesti merkittävistä alueista ja kohteista. Valtakunnallisten kohteiden ja alueiden osalta tehdään tarvittaessa rajausmuutosesityksiä.

Arkkitehti Hanna Oijala on selvittänyt lähdeaineistojen ja maastokäyntien perusteella kuntakohtaisen lähtökohtaluettelon, jota on käsitelty kuntaviranomaisten kanssa. Kulttuuriympäristötyöryhmä käsittelee aineiston ja siitä laaditaan selvitys kohdekuvauksineen, kuvineen sekä karttoineen. -Selvitystyössä on ilmennyt, että Pohjois-Savossa on runsaasti arvokasta kulttuuriympäristöä, mutta uhat kohteiden ja alueiden rapistumisesta ovat valitettavan suuret. Kansalliset rahoituslähteet kohteiden kunnostamiseen ovat rajalliset. Onneksi moni kohde on löytänyt uuden omistajan, jolla on rahaa, taitoa ja tahtoa kunnostaa se entiseen loistoonsa, kertoi Paula Qvick.

Seudullisia kulttuuriympäristön erityispiirteitä löytyy hänen mukaansa paljon. Pohjalaisen rakennusperinteen vaikutusta on mm. Ylä-Savon länsiosissa. Varkauden suunnassa on eteläsavolaisia piirteitä. Rautalammin kartanot ovat 1800-luvun virkamieseliitin vakinaisia ja loma-asuntoja. Pohjois-Savon ympäristökeskus on laatimassa tietokantaa inventoiduista kohteista, jolloin tietojen käytettävyys kasvaa huomattavasti.