Heittäytykää kansainvälisyyteen!

Lauantaina 1194 pohjoissavolaista nuorta saa käteensä ylioppilastutkintotodistuksen. Hienosti tehty, onnittelut kaikille!

Suurin osa heistä lähtee hakemaan jatko-opiskelupaikkaa suomenkielisillä todistuksilla. Kaikissa lukioissa ei markkinoida aktiivisesti englannin- ja ruotsinkielisiä käännöstodistuksia, joita voi tilata ylioppilastutkintolautakunnasta 33 euron hintaan. Monelle uudelle valkolakkiselle englanninkielinen todistus voisi olla ensimmäinen askel jatko-opintoihin johonkin toiseen Euroopan maahan.

Käännöstodistusten määrä on yli kaksinkertaistunut viidessä vuodessa, vaikka ikäluokat ovat samaan aikaan pienentyneet. Viime vuonna niitä tilattiin 1 400 kappaletta.

Suomen 20-vuotinen EU-jäsenyys on vaikuttanut kaikkein myönteisimmin juuri opiskelijoiden ja työntekijöiden liikkuvuuteen. Se on näkynyt ulkomailla opiskelevien suomalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrässä. Viimeisen neljän vuoden aikana se on noussut 5000:sta lähes 7000:een.

Veikkaan, että kasvuvauhti kiihtyy. Vuoden 1995 jälkeen syntyneet suomalaislapset ovat olleet ensimmäisestä parkaisusta alkaen EU-kansalaisia. Tämä sukupolvi on ollut tekemisissä eurooppalaisen liikkuvuuden kanssa mm. Erasmus-ohjelmissa. He ovat avoimia, uteliaita ja suvaitsevaisia. Kuin syntyneet heittäytymään kansainväliseen kanssakäymiseen!

Lisäksi moniin ulkomaisiin yliopistoihin haetaan lukio- ja yo-todistusten, haastattelujen ja motivaatiokirjeen perusteella. Pääsykokeita ei välttämättä ole. Motivaatiokirje voi olla sisäänpääsyn kannalta merkityksellisempi kuin todistukset.

Britannian ja Ruotsin valitsee lähes puolet kaikista ulkomaille suuntaavista suomalaisista tutkinto-opiskelijoista. Muita suosittuja kohdemaita ovat Viro, Alankomaat, Ranska, Saksa ja Tanska.

Mitäpä jos kysyisit uudelta ylioppilaalta: Oletko koskaan miettinyt hakevasi opiskelemaan ulkomaille?

KUVA  Suomalaiset tutkinto-opiskelijat ulkomailla 2006–2014. Lähde: Kela