Kuva: Vicente Serra

Matkailu tuo Pohjois-Savoon satoja miljoonia euroja

Välitön arvonlisäveroton matkailutulo Pohjois-Savossa on noin 504 miljoonaa euroa ja kokonaismatkailutulo yhteensä 680 miljoonaa euroa. Matkailun välittömät työllisyysvaikutukset ovat noin 3200 henkilötyövuotta ja matkailun kokonaistyöllisyys noin 4500 henkilötyövuotta.

Tiedot selviävät Savonia-ammattikorkeakoulun matkailukoulutuksen yksikön toteuttamasta matkailun tulo- ja työllisyysselvityksestä, jossa tarkastellaan matkailijoiden rahankäyttöä ja sen jakautumista eri toimialoille ja alueille Pohjois-Savossa.

Pohjois-Savossa vieraillaan 9,4 miljoonaa kertaa vuodessa

Pohjois-Savossa arvioidaan olevan yöpyviä matkailijoita ja päiväkävijöitä yhteensä on noin 9,4 miljoonaa vuodessa. Heistä päiväkävijöiden osuus on noin 27 %. Majoittuvista matkailijoista vain noin 13 % asuu maksullisessa majoituksessa, 41 % omalla loma-asunnolla ja 18 % sukulaisten ja tuttavien luona. Maksullisessa majoituksessa ovat pääasiassa Kuopiossa (39 %) ja Tahkolla (35 %) yöpyvät matkailijat.

Kuopiossa ja Tahkolla matkailijoiden ja päiväkävijöiden rahankäyttö on huomattavasti korkeampi kuin muilla Pohjois-Savon alueilla. Maksullisessa majoituksessa asuvien jättämästä rahasta pääosa ohjautuu Kuopioon (43 %) ja Tahkolle (35 %). Kaikkien matkailijoiden ja päiväkävijöiden yhteenlasketusta matkailutulosta ohjautuu Kuopioon 46 %, Tahkolle 14 % ja muualle Pohjois-Savoon 40 %.

Selvityksen mukaan maksullisessa majoituksessa yöpyjät jättävät matkailutulosta noin 21 %, omalla loma-asunnolla olevat noin 27 % ja sukulaisissa ja tuttavissa asuvat 17 %. Päiväkävijöiden jättämän rahamäärän arvio on noin kolmannes.

Matkailun merkitys toimialana Pohjois-Savossa on huomattava

Tuloksista käy ilmi, että matkailusta aiheutuu kohdealueille ja sen talouden kiertokulkuun kerrannaisvaikutuksineen runsaasti ulkopuolista rahaa ja työpaikkoja. Vaikka matkailu on maailmanlaajuisesti voimakkaasti kasvava ja merkittävä toimiala, on sen taloudellisten vaikutusten mittaaminen haasteellista. Koska matkailijat ja paikallisväestö käyttävät samoja palveluja, on matkailijoiden osuutta palvelujen ja tavaroiden myynnistä usein vaikeaa arvioida. Myös matkailijoiden määrästä ei ole tarkkoja tilastotietoja.

"Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten arvioinnin avulla saadaan tärkeää tietoa alueen matkailun volyymista ja vaikutuksista kehittämistyön pohjaksi. Se antaa myös eväitä matkailun liiketoiminnan kehittämiseen", sanoo matkailun yliopettaja, KTT Hilkka Lassila Savonia-ammattikorkeakoulusta.

Lassilan mukaan välitön matkailutulo on Pohjois-Savon eri toimialojen liikevaihtoon suhteutettuna suurempi kuin energiateknologiaklusteri tai lähes yhtä suuri kuin elintarviketeollisuus ja lähes nelinkertainen verrattuna maa-, metsä- ja kalatalouden tuottamaan liikevaihtoon.

Pohjois-Savon liiton EU-hankekoordinaattori Kari Tarkiainen pitää tärkeänä, että matkailua asemoidaan muihin toimialoihin.

"Matkailulla kokonaisuutena on merkitystä ja sen kehittämistä kannattaa myös tulevina vuosina tukea vahvuuksien kautta, aivan kuten strategisesti on jo pidemmän aikaa tehtykin. Pohjois-Savossa peruslähtökohta ja suunta ovat oikeita, mutta matkailussa on silti yhä paljon kehitettävää", Tarkiainen sanoo.

Savonia-ammattikorkeakoulun matkailukoulutuksen yksikkö teki matkailun tulo- ja työllisyysselvityksen Pohjois-Savon liiton rahoituksella. Selvityksestä vastaavana tutkijana toimi matkailun yliopettaja, KTT Hilkka Lassila. Edellisen kerran matkailutulovaikutuksia selvitettiin vuonna 2007.

Muita keskeisiä tunnuslukuja ja -piirteitä Pohjois-Savon matkailusta vuodelta 2013

Vapaa-ajan asuminen (kesämökkeily)
Pohjois-Savossa on yhteensä 31 449 kesämökkiä, joista ulkopaikkakuntalaiset omistavat 64 %. Eniten kesämökkejä on Kuopiossa, noin 8700 mökkiä, joka on toiseksi eniten Suomen kunnista. Kesämökeillä vietetystä ajasta kertyy arvioilta lähes 3,9 miljoonaa majoitusvuorokautta. Kesämökkeilijöiden jättämä matkailutulo yhteensä on lähes 100 miljoonaa euroa, josta noin puolet kohdistuu vähittäiskauppaan. Erityisen merkittävää kesämökkeilyn tuottama matkailutulo on maaseutualueilla.

Tapahtumat
Neljään eri tapahtumakävijähaastatteluihin perustuen tapahtumakävijöiden keskimääräinen rahankäyttö henkilötasolla on 110 euroa vuorokaudessa ja keskimääräinen viipymä 2,7 vuorokautta. Tapahtumakävijöiden rahankäyttö ja viipymä riippuvat tapahtuman luonteesta. Myös tapahtumien päiväkävijät jättävät runsaasti matkailutuloa alueelle. Tapahtumakävijöiden kuluttamasta rahasta noin 70 % (noin 80 e/hlö/vrk) käytetään majoitus- ja ravitsemispalveluihin sekä pääsylippuihin ja osallistumismaksuihin. Tapahtumat näyttävät lisäävän sukulaisissa ja tuttavissa yöpyvien matkailijoiden määrää. Paikallisväestö suhtautuu tapahtumiin erittäin positiivisesti.

Ulkomaiset matkustajat
Tilastokeskuksen keräämien majoitusvuorokausien määrän mukaan ulkomaisten matkailijoiden osuus Suomen matkailusta on noin 29 %. Pohjois-Savossa vastaava luku on 15 %.