Pohjois-Savon liitto
Sepänkatu 1, PL 247,
70101 Kuopio
Laskutusosoite PL 88021,
00021 Laskutus
Tsto auki klo 8.00-15.30
puh: (017) 550 1400
faksi: (017) 550 1428
kirjaamo(at)pohjois-savo.fi
etunimi.sukunimi(at)pohjois-
savo.fi

Karttasivulle

Kartan englanninkieliselle johdantosivulle / To the pages in English

 

Kesäistä maaseutua/Sanna Kauvosaari

Retkeilemään Pohjois-Savoon!

Patikointi, ratsastus, pyöräily, veneily, melonta, kalastus, hiihto, moottorikelkkailu...

 

Pohjois-Savon luonto ja ympäristö lyhyesti

Pohjois-Savo kuuluu pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen ja sen alueesta on metsää noin 83 % maapinta-alasta. Suuri osa metsästä on yksityisten, kuntien ja metsäyhtiöiden omistamaa talousmetsää. Pohjois-Savosta löytyy Suomen parhaita sienestysmetsiä!

Pohjois-Savon maakunnan pinta-alasta vettä on noin 17 % ja rantaviivaa 16 000 km. Järvi-Suomen luonto houkuttelee lomailijoita. Lomamökkejä on lähes 30 000 ja rantarakentaminen jatkuu. Onneksi alueella on yhä runsaasti vapaata rantaa, johon jokamiehenoikeudella voi tulla rantautumaan, piknikille, uimaan ja poimimaan marjoja ja sieniä.

Pohjois-Savon vesistöt ovat latvavesiä: yleensä matalia, pinta-alaltaan pieniä, niukkaravinteisia ja runsaskalaisia. Itäisen puolen vedet virtaavat Saimaaseen, läntisen puolen vedet Päijänteeseen. Pielaveden ja Maaningan välillä on kumikanava, jolla pääsee vedenjakajan yli.  

Järvikalastajalle on tarjolla huippukohteita, mutta joki- ja koskikalastustakaan ei tarvitse unohtaa. Tärkeimmät kalalajit ovat hauki, ahven ja muikku, ja niitä syödään alueella paljon ja monessa muodossa. Useimpien järvien ja jokien vesi on Pohjois-Savossa täysin juomapuhdasta, mutta se kannattaa varmuuden vuoksi kuitenkin keittää ennen juomista. Reittien varrella on myös kaivoja ja lähteitä, joihin pätee sama ohje. Vesijohtovesi vesipisteissä on puhdasta juomavettä.

Maatalous on melko pieniä perheviljelmiä, keskimääräinen koko on noin 20 ha peltoa ja 60 ha metsää. Alue on erikoistunut marjanviljelyyn, lähinnä mansikoihin ja mustaherukoihin, joita se tuottaa lähes 32 % Suomen marjatuotannosta, sekä maitotalouteen. Luomutiloja on noin 6 % kaikista maatiloista.

Metsätalous on olennainen osa maatilojen toimintaa. Maakunnan metsistä suurin osa on yksityistä. Tämä vaikuttaa retkeilyreitteihin, sillä lyhyenkin reitin aikaansaaminen voi vaatia neuvottelut kymmenien maanomistajien kanssa. Samasta syystä Pohjois-Savossa on päädytty virallistamaan olennaisia moottorikelkkailun runkoreittejä - nykyisellään määräaikaisen maanomistajasopimuksen loppuminen tai vaikkapa kelkkauralla tehty maakauppa saattavat katkaista koko reitin.

Pohjois-Savon yhdistävät muuhun suomeen valtatiet 5, 9, 17 ja 23 sekä Savonrata ja Saimaan syväväylä. Rissalan (Kuopion) lentokenttä järviterminaaleineen täydentää liikennepalvelut. Suurimmat saastuttajat Pohjois-Savossa on puunjalostusteollisuus, energiantuotanto ja liikenne lähinnä 5-tien tuntumassa. Kaiken kaikkiaan Pohjois-Savon luonto on kuitenkin puhdasta.

Moni Pohjois-Savon retkeilyreiteistä kulkee ainakin osittain Natura- tai luonnonsuojelualueella. Suojelualueilla saa poimia marjoja ja sieniä, useimmiten myös onkia ja pilkkiä. Moottoriajoneuvolla liikkuminen on kielletty ja yleensä maastopyöräily ja ratsastuskin. Varaudu tuomaan omat roskasi pois maastosta vähintään reitin loppupisteen jätteenkeräyspisteeseen.


Yöpyminen retkeillessä

Tilapäinen yöpyminen maastossa on sallittua, kun siitä ei aiheudu haittaa asukkaille tai luonnolle, mutta mm. Tiilikkajärven kansallispuistossa on rajoitusalueita. Useimmat reittien laavut ja kodat sopivat tilapäiseen yöpymiseen, kun mukana on oma makuualusta ja makuupussi.

Pohjois-Savon retkeilykartastolla laavu ja kota sisältävät aina myös tulipaikan, joten sitä ei ole mainittu erikseen. Tulenteko ilman maanomistajan lupaa ei ole sallittua, vaan ruoanlaittoon on käytettävä valmiita tulipaikkoja tai retkikeitintä. Yleensä tulipaikoilla on polttopuut, mutta varsinkin Kallaveden saaristossa on retkisatamia, joissa polttopuita ei ole valmiina. Ja muista ottaa mukaan omat tulentekovälineet!

Muutamilla vaellusreiteillä on varaus- tai autiotupia 1-2 yön yöpymistä varten. Osassa retkisatamia on perusvarusteltuja kalamajoja ja kämppiä, joissa pari ihmistä voi yöpyä, mikäli majassa on tilaa. Koska tuvat ja laavut voivat olla täynnä, ota mukaan oma teltta tai sadekatos – ja joskus hyttysverkko pelastaa yöunet. Lisäksi tarvitset makuualustan ja makuupussin.

Alueen monet matkailuyritykset tarjoavat kunnon vuoteen ja aamiaisen sekä tarvittaessa vaikkapa saunan ja hierontaa kipeytyneiden lihasten pehmittämiseen. Kysäise myös maaseutumatkailuyritysten aittamajoitusta. Ennen vanhaan maaseudulla yövyttiin kesäisin aitoissa, ja samaa kannattaa kokeilla nykyäänkin – eksotiikkaa edullisesti!


Jokamiehenoikeudet

Jokamiehenoikeuksista netissä mm.
http://www.turisti.fi/matkailu/jokamies.html
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=696&lan=fi?node=696&lan=fi

      

Kuva: Korkeakoski keväällä