Laajakaista kaikille – hanke Pohjois-Savossa

Hankkeen taustaa

Selvitysmiehen esityksen mukaan viestintämarkkinoilla on tapahtunut kaksi suurta muutosta, jotka pakottavat miettimään viestintäpolitiikankin keinoja uudelleen. Ensinnäkin hyvät teleyhteydet ovat muuttuneet ylellisyyshyödykkeestä välttämättömyydeksi.

Kansalaisten työ- ja vapaa-aika vaativat korkealaatuisia tietoliikenneyhteyksiä. Toinen viestintämarkkinoinnin muutos on kaupallinen. Eräät teleyritykset ovat ilmoittaneet karsivansa kiinteän televerkon palveluja laajalla alueella maassa. Korvaavina yhteyksinä asiakkaille tarjotaan langattomia yhteyksiä, kuten langatonta laajakaistaa, jolla voidaan tyydyttää viestinnän perustarpeet nykytilanteessa. Pitemmälle asiaa tarkastellen langaton laajakaista ei kuitenkaan yksinään voi tyydyttää kasvavia yhteystarpeita. Johtopäätös oli, että kansalaiset eivät enää voi saada välttämättömiä palveluja markkinaehtoisesti. Lisäksi arjen tietoyhteiskunnan kehitys vaatii jatkuvasti parempaa verkkoinfrastruktuuria.

Raportissa selvitysmies ehdottaa, että julkinen sektori (valtio, maakunnat ja kunnat) ryhtyisi antamaan yritystukea yrityksille, jotka sen ollessa kaupallisesti kannattamatonta parantavat yleisen televerkoston sellaiseksi, että lähes jokaisen kansalaisen saatavilla on 100 Mb:n yhteydet mahdollistava valokuitu- tai kaapeliverkko v. 2015. Sitä ennen kaikille tulee toteuttaa yleispalveluun sisältyvän laajakaistayhteyden nopeuden kesto keskimäärin 1 Megabittiin sekunnissa viimeistään v. 2010 loppuun mennessä.

Laajakaista kaikille hanke on osa Arjen Tietoyhteiskunta -toimintaohjelman toteuttamista. Luotettavat ja riittävän nopeat tietoliikenneyhteydet ovat välttämättömiä, sillä niistä on tullut lähes elinehto maatiloille ja haja-asutusalueilla toimiville yrityksille.  Myös kotitaloudet ja vapaa-ajan asujat tarvitsevat luetettavia ja riittävän nopeita tietoliikenneyhteyksiä.

Liikenne- ja Viestintävirasto on tullut siihen johtopäätökseen, että ilman valtion toimia ei synny alueellisesti tasa-arvoista viestintästruktuuria, vaikka se on välttämätöntä. Niinpä valtio on päättänyt tukea hanketta 66 miljoonalla eurolla kuuden vuoden aikana, kuntien ja operaattoreiden osuus on sama 66 miljoonaa.  EU:n maaseutuohjelmasta saatava lisätuki pienentää kuntien osuutta. Laajakaistarakentamista ohjaavan tukilain mukaan kuntien osuus voi olla 8, 24 tai 33 prosenttia. Kunnat on jaettu eri maksuosuusluokkiin taloudellisen kantokyvyn, väestötiheyden, hankkeen laajuuden ja kustannus per asukas mukaan.
Pohjois-Savon kunnista Pielaveden ja Rautavaaran osuus rahoituksesta on 8 prosenttia, Kaavin, Keiteleen, Kiuruveden, Rautalammen, Sonkajärven, Tervon, Varpaisjärven (kuuluu Lapinlahteen 1.1.2011 alkaen), Vesannon ja Vieremän osuus on 22 prosenttia ja loppujen 11 kunnan Iisalmen, Juankosken, Kuopion, Lapinlahden, Leppävirran, Maaningan, Nilsiän, Siilinjärven, Suonenjoen, Tuusniemen ja Varkauden osuus on 33 prosenttia.

Liikenne- ja viestintäministeriö on päätynyt siihen, että nopeat tietoliikenneyhteydet (100 Mbit/s) toteutuvat 95 prosentille väestöstä kaupallisesti.  Lopun viiden prosentin saavuttamiseksi tarvitaan em. yritystukia.  Valtion rahoituksen ehto on, että maakuntien liitot ja kunnat omalta osaltaan toimivat periaatepäätöksen mukaisesti.  Viestintävirasto on rajannut ei-tukikelpoiset alueet maakuntien kartoille.